Belgrad, 04.03.98 (IPS) – Kauhistuttavat julmuudet, etniset puhdistukset sekä Kroatian ja Bosnia- Hertsegovinan aikoinaan kukoistavan talouden tuhoutuminen ovat jättäneet varjoonsa katkeran totuuden: jotkut ihmiset hyötyivät sodan hirveyksistä entisessä Jugoslaviassa.
Oli kaikkien tuntema salaisuus, että Serbian, Kroatian ja Bosnian hallitukset käyttivät sotaponnistuksissaan apuna varkaita, murhamiehiä ja rikollisjengien johtajia.
Hallitukset sulkivat silmänsä ryöstelyltä, salakuljetukselta ja muilta laittomuuksilta, joita Belgradin, Zagrebin ja Sarajevon alamaailmasta nousseet "sotasankarit" panivat toimeen. Nämä roistot muuttuivat miljonääreiksi tappamisella ja tuhoamalla toisten ihmisten elämän – ja kaikki tämä kansallisuusaatteen varjolla.
"Pappien ja nunnien parista ei löytynyt tarpeeksi vapaaehtoisia, joten meidän täytyi hyväksyä jokainen avuntarjoaja." Näin vastasi entinen Kroatian hallituksen ministeri Ivan Vekic 1991, kun häneltä kysyttiin, miksi niin monilla sotaan osallistuvilla oli rikollinen tausta.
Musan Topalovic, alias Caco, on tyypillinen esimerkki rikollisesta, josta tuli sotasankari. Ennen sotaa hän oli alamaailman pomona tietyissä osissa Sarajevoa, mutta nousi sankariksi kaupungin puolustautuessa serbien piiritystä vastaan 1992-95.
Sarajevon televisio esitteli mielellään Cacon sankarillista toimintaa propagandassaan aina vuoteen 1994, jolloin hän sai surmansa. Vasta nyt on selvinnyt, millaisissa olosuhteissa se tapahtui.
Sarajevon riippumattomien tiedotusvälineiden viimeaikaisten paljastusten mukaan myyttiseksi hahmoksi noussut Caco tapettiin, kun hän yritti syöstä vallasta Bosnian presidentin Alija Izetbegovicin. Lehdet syyttävät Cacoa myös sotarikoksista kaikkiin kansallisuuksiin kuuluvia siviilejä vastaan.
Sarajevon piirityksen aikana Cacon arkkivihollinen oli toinen rikollispomo, legendaarinen Jusuf Prazina eli Juka. Hän ryösti tyhjistä asunnoista kaiken, minkä irti sai, ja vaati suojelurahaa ihmisiltä, jotka halusivat turvallisesti ulos kaupungista.
Juka lähti Bosniasta 1993, ja hänet löydettiin saman vuoden joulukuussa ammuttuna maantienojasta läheltä Liegeä Belgiassa. Murha on yhä selvittämättä.
Bosnian kroaateilla oli myös omat "sotasankarinsa", kuten Mladen Naletilic eli Tuta ja Vinko Martinovic alias Stela. Miehet pidätettiin helmikuussa 1997, kun he kieltäytyivät luopumasta vallasta Hertsegovinan Mostarissa.
Tuta ja Stela levittivät yksityisarmeijoillaan hämminkiä Bosnian 43 kuukautta kestäneen sodan aikana. Samalla miehet keräsivät myös sievoiset omaisuudet. Tuta perusti armeijansa tyhjentämällä vankiloita. Hänen "tuomittujen prikaatinsa" herätti raakuuksillaan kauhua, kun kroaatit hyökkäsivät Mostarin muslimien kimppuun.
Kukaan edellä mainituista ei pärjää pahamaineisuudessa serbien sotaherralle Zeljko Raznatovicille eli Arkanille, joka johti serbien puolisotilaallisten "tiikerijoukkojen" toimintaa Kroatiassa ja Bosniassa.
Arkan, 46, elää nykyisin Belgradissa tarkoin vartioidussa linnassaan. Hän omistaa kaupungissa radioaseman, useita kasinoja ja vienti- ja tuontiyrityksen.
Lapsenkasvoinen Arkan oli jopa Serbian parlamentin jäsen 1992-93. Seitsemän maan poliisivoimat ja Interpol ovat kuitenkin etsineet häntä jo 20 vuotta, sillä häntä epäillään jugoslavialaisen rikollisjoukkion johtamisesta Länsi-Euroopassa ennen kotimaansa sotia.
Arkan palasi Jugoslaviaan 1980-luvun alkupuolella ja organisoi rikollisjenginsä belgradilaisen Punatähti- jalkapallojoukkueen tueksi.
Kuukausia ennen sotien puhkeamista 1991 Arkan pidätettiin Kroatiassa laittomasta aseiden hallussapidosta. Puolen vuoden vankeuden jälkeen hän palasi Belgradiin ja muodosti vapaaehtoiset tiikerijoukkonsa.
Arkan on joutumassa lähiaikoina syytteeseen Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa rikoksista, joita tiikerien sanotaan tehneen muslimeja vastaan bosnialaisissa Bijeljinan ja Zvornikin kaupungeissa.
"En tunnusta Haagin tuomioistuinta enkä aio edes todistaa siellä", Arkan on sanonut. Jugoslavian sotarikoksia tutkiva Haagin tuomioistuin perustettiin 1993.
Viimeaikaisten tietojen mukaan Arkan olisi nähty Serbian Kosovon maakunnassa, jossa jännitys serbien ja albaanien välillä kiristyy koko ajan samaan tapaan kuin ennen serbien ja kroaattien sotaa 1991.
Kroatian ja Bosnian sotien aikana kaikkien osapuolten valtiolliset tiedotusvälineet ylistivät rikollispomoja suurina kansallissankareina.
Tarkkailijoiden mukaan rikolliset olivat ihanteellista ainesta tiettyjen sotarikosten toteuttajiksi, mutta sittemmin heiltä on tiedotusvälineissäkin riisuttu sankaruuden sädekehä.
"Nationalistien ja rikollisten hirviömäiset liittoutumat muuttivat niin sanotun taistelun kansan asian puolesta yhdeksi historian karmeimmista petoksista", kroatialainen riippumaton viikkolehti Feral Tribune kirjoitti äskettäin.
Monet riippumattomat journalistit ovat samaa mieltä. "Oli vaikea uskoa, että heti kun sota alkoi 1991, juuri vankilasta päässeet rikolliset ilmoittautuivat ensimmäisinä vapaaehtoisiksi sotimaan Kroatiaan ja Bosniaan", belgradilainen toimittaja Sasa Nikolic pohtii.
"Kun meille selvisi, mitä rikolliset olivat tehneet rintamalla sodan varjolla, ymmärsimme, että sota loppuu vasta, kun mitään ryöstettävää ei ole jäljellä", hän kiteyttää. (Inter Press Service)
