Johannesburg, 28.01.98 (IPS) – Eräät eteläafrikkalaiset tutkijat ovat alkaneet puhua "apartheidin uudesta muodosta", joka jakaa väestön jyrkästi eri kasteihin. Toisilla on mahdollisuus tehdä työtä ja nauttia sen hedelmistä, kun toisaalta jopa yli 30 prosenttiin nouseva osa työvoimasta on vailla työtä ja kamppailee toimeentulon rajamailla.
"Jos viralliset työttömyysluvut ja kolmen viime vuoden aikana kirjattu kasvu työtä vailla olevien määrässä pitävät paikkansa, silloin yhteiskuntaamme on istutettu uudenlainen syrjintäjärjestelmä", huomautetaan Etelä-Afrikan rotusuhteiden tutkimuslaitoksen (SAIRR) julkaisemassa tutkimuksessa, jonka Tekijät ovat Lawrence Schlemmer ja Charisse Levitz.
"Yhteiskunnassamme ei ole ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä tai lobbareita, jotka ajaisivat työttömien asiaa", työttömyyttä peilaavassa tutkimuksessa muistutetaan.
Etelä-Afrikan hallitus ilmoittaa työttömyysasteeksi 32 prosenttia. Luku perustuu maan tilastokeskuksen kartoitukseen vuodelta 1994. SAIRR arvioi luvun olevan todellisuudessa 24 prosenttia, kun jotkut epäviralliset tahot puhuvat jopa 50 prosentista.
Etelä-Afrikka kärsii rotusortokauden perintönä luotettavien tilastojen puutteesta kaikilla aloilla aina rikollisuudesta tuloeroihin ja muuttoliikkeeseen. Yli 30 prosenttiin kipuava työttömyysaste nostaisi joka tapauksessa Etelä-Afrikan kärjen tuntumaan alan maailmantilastoissa.
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) arvioiden mukaan maista, joista tilastoja oli saatavilla, ainoastaan Makedonia ja Reunion ylittivät Etelä-Afrikan työttömyysluvut 1994. Korkean työttömyyden maiksi luokitelluissa Espanjassa ja Algeriassakin työttömyysaste pysyi 20 prosentin tuntumassa.
Etelä-Afrikan työministeri Tito Mboweni väittää, että hallitus on luonut 290 000 uutta työpaikkaa vuosina 1994-96. Luku kuitenkin kalpenee, kun muistetaan, että työmarkkinoille ilmaantui samana ajanjaksona yli miljoona uutta työnhakijaa.
Etelä-Afrikan suurin keskusammattijärjestö Cosatu on listannut apartheid-ajalta periytyviä ongelmia, jotka yhä leimaavat maan taloutta: hidas talouskasvu, äärimmäisen jyrkät tuloerot, laaja köyhyys ja työttömyys, maakuntien epätasainen kehitys, perusrakenteiden puute useimmilla mustien asuttamilla alueilla, rotuja eriarvoistava maanomistus, mustien työläisten alhainen ammattitaito.
Seurauksena on ollut se, että poliittisesta demokratiasta huolimatta mustat ovat yhä huonossa asemassa työmarkkinoilla.
Virallisten tietojen mukaan Etelä-Afrikan köyhistä on 95 prosenttia mustia, liki 5 prosenttia värillisiä ja alle 1 prosentti valkoisia. Maailmanpankki arvioi Etelä-Afrikan mustien työttömyysasteeksi 38 prosenttia, värillisten 21 prosenttia ja valkoisten 4 prosenttia.
Asiantuntijat laskevat, että Etelä-Afrikan talouden pitäisi kasvaa kuuden prosentin vauhtia, jotta uusia työpaikkoja alkaisi syntyä. Tämän vuoden talouskasvuksi ennustetaan kuitenkin vain 1,5-2 prosenttia.
"Parasta, mitä hallituksen talouspolitiikka voi tarjota, on työttömyysasteen vakautuminen vuosituhannen vaihteen tienoilla. Ja tämänkin äärimmäisen maltillisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää talouden toimivan paljon nykyistä paremmin", SAIRR arvioi. (Inter Press Service)
