Muara Enim, Indonesia, 21.01.98 (IPS) – Siirtyminen metsästä indonesialaisen metsäyhtiön Musi Hutan Persadan (MHP
Ulkona yhtiön palomiehet koettavat taltuttaa ympäristössä riehuvaa metsäpaloa apunaan käsityökaluja ja muoviämpäreitä sekä varoitusmerkkien antamiseen käytettyjä puisia käsirumpuja.
Toimistossa yhtiön johdolla on käytettävissään viimeisin tekniikka satelliittikuvia myöten. Ulkopuolella odottavat johtajien upouudet mersut.
MHP:lla on hakkuulupa 300 000 hehtaarin metsiin Muana Enimissä Sumatran saaren eteläosissa. Yhtiö kuuluu Barito-ryhmään, jonka omistaa indonesialainen metsäparoni Prajogo Pangestu.
Aasian talousongelmista huolimatta Indonesian metsäteollisuus katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen ja valmistautuu laajentamaan tuotantoaan. Syynä on se, että Aasian-Tyynenmeren alueen taloudellisen yhteistyöjärjestön Apecin johtajat päättivät marraskuussa 1997 poistaa kaupan esteet metsäteollisuuden tuotteilta.
Päätöksen uskotaan hyödyttävän eritoten Indonesiaa. Maa on myöntänyt 435 hakkuulupaa yhteensä 30 miljoonan metsähehtaarin alueelle. Lupien haltijat valmistautuvat kiihdyttämään toimintaansa kaupan kasvuun luottaen.
Barito Pacifin johtaja Yohanes Hardian tosin myöntää, että Aasian maita koetteleva valuuttakriisi on vähentänyt yhtiön myyntiä 20 prosenttia. "Aasialaisten asiakkaidemme ostovoima on heikentynyt tuntuvasti."
Asiantuntijoiden mukaan Apecin päätös voi kuitenkin avata uusia markkinoita Indonesian metsäviennille, joka tähän asti on joutunut kamppailemaan ostajamaiden korkeiden tuontiverojen ja -tullien kanssa.
Metsätuotteet ovat Indonesian kolmanneksi tärkein vientitulojen lähde tekstiilien sekä öljyn ja kaasun jälkeen. Maan metsäteollisuus ansaitsi viime vuonna viennillä noin 6,25 miljoonaa dollaria (noin 34 miljoonaa markkaa).
Kaupan esteiden poistaminen ilahduttaa vientiyrityksiä, mutta ympäristönsuojelijat ovat huolissaan hakkuiden kiihtymisestä ja sen vaikutuksista luontoon.
Virallisten tilastojen mukaan Indonesiassa on metsää 113 miljoonaa hehtaaria, mutta ympäristöryhmät sanovat luvuksi 90 miljoonaa hehtaaria.
Bariton johtaja Hardian on torjunut ajatuksen, että kaupan kasvutoiveet kiihdyttävät hakkuita vastuuttomasti. "Jos kasvutoiveet voimistavat ihmisten ahneutta, heidän liiketoimensa ovat epäilyksettä tuhoon tuomitut", hän sanoi äskettäin antamassaan haastattelussa.
Tähänastiset tiedot Indonesian metsäyhtiöiden toiminnasta eivät kuitenkaan tue käsitystä niiden vastuullisuudesta.
Indonesian metsäministeriö on tähän mennessä kumonnut ainakin 200 hakkuulupaa laittomien hakkuiden ja huonon metsänhoidon vuoksi. "Hakattuaan oman alueensa puhtaaksi nämä yhtiöt ovat usein laajentaneet toimintaansa lupa-alueensa ulkopuolelle", kertoo metsäministeriön virkamies, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
Väärinkäytöksiin syyllistyvät säännöllisesti suurten ja tunnettujen yritysten tytäryhtiöt. Kahdelle Bariton hakkuufirmalle määrättiin 1996 rangaistus toimilupa-alueensa ylittämisestä. Lopulta yhtiöt pakotettiin siihen, että valtiolliset yritykset ottivat haltuunsa 45 prosenttia niiden osakkeista.
Indonesiaa viime kuukausina koetelleiden valtavien metsäpalojen aikana 70 metsäyritystä menetti toimilupansa. Ne olivat syyllistyneet metsien kulottamiseen, jonka seurauksena liekit usein ryöstäytyivät valloilleen. Osa sai kuitenkin lupansa takaisin, kun näyttöä metsälakien rikkomisesta ei löytynyt.
Arvostelijoiden mukaan Indonesian suuret valtionyhtiöt ovat ottaneet metsäteollisuuden hallintaansa niin, että niillä on tukkipuukaupan monopoli. "Indonesialaiset pitävät itsestään selvänä, että valtionyhtiöt hoitavat metsiä paremmin kuin yksityiset", sanoo eräs toisinajattelija.
Indonesian metsäministeri Djamaludin vakuuttaa IPS:lle, että valtion metsäyhtiöt noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. "Vaihdamme johtajia, jos osoittautuu, että näin ei tapahdu", hän sanoo.
Indonesian metsäteollisuuden uskotaan tulevaisuudessa käyttävän raaka-aineenaan yhä enemmän istutusmetsiä luonnonmetsien sijaan.
Esimerkkinä mainitaan usein Perum Perhutani -yhtiö, jolla on 56 000 hehtaarin tiikkipuupelto Itä-Jaavalla. Yhtiö omistaa myös seitsemän sahaa ja useita puunjalostustehtaita. Lisäksi yhtiö ylläpitää tiikkipuun kloonipankkia, joka tuottaa huippulaatuisia taimia.
Indonesian yksityisillä metsäyhtiöillä ei ole samanlaisia näyttöjä ympäristöystävällisyydestään. Barito-yhtiön Hardian näkee ratkaisuna siirtymisen käyttämään yhä enemmän istutusmetsien puita luonnonmetsien sijaan. "Ne ajat ovat takana, jolloin luonto antoi meille lahjojaan. Nyt on investoitava ennen tuottojen saamista", hän tiivistää.
Käytännössä Indonesian metsäteollisuus nojaa kuitenkin yhä vahvasti luonnonmetsiin, joiden pinta-alaksi arvioidaan 64 miljoonaa hehtaaria. Perum Perhutanin tiikkiplantaaseja sekä sellu- ja paperiteollisuuden istuttamia nopeakasvuisia puupeltoja lukuunottamatta Indonesian metsäteollisuus ei ole hyödyntänyt istutusmetsiä.
Ympäristön ohella Indonesian metsäteollisuus kohtelee usein kaltoin työntekijöitään.
"Minulle syntyy vaikutelma, että metsien antamasta vauraudesta nauttii vain johtoporras", MHP-metsäyhtiön ilmastoidussa toimistossa vieraileva Agus Syarif Budiman huomauttaa. Hän toimii Indonesian konsulina Hampurissa Saksassa. (Inter Press Service)
