San Francisco, 10.12.97 (IPS) – Kullan hinnan viimeaikainen lasku on ravistellut muutakin kuin pörssikursseja, sillä useat kaivokset eri puolilla maailmaa joutuvat lopettamaan toimintansa. Ilmiön myönteisin seuraus on kultakaivosten aiheuttamien ympäristötuhojen väheneminen.
Kullan hinta vaipui marraskuun lopulla alle 300 dollariin (dollari on noin 5,4 markkaa) unssilta, mikä on alhaisin taso 12 vuoteen. Romahdus on melkoinen, sillä jalometallin hinta oli pitkään pysytellyt 400 dollarin paremmalla puolella.
Seurauksena on ollut monien kaivosyhtiöiden osakkeiden hintojen vielä jyrkempi romahdus. Esimerkiksi kanadalaisten Pegasus ja Oro Nevada -yhtymien osakkeet tipahtivat alle kymmenesosaan aiemmasta arvostaan.
Pegasus on ilmoittanut sulkevansa Mount Toddin kaivoksensa Pohjois-Australiassa. Oro Nevada on jo lopettanut kullanetsintänsä Yhdysvaltain Nevadan osavaltion Crescent Valleyssa ja haeskelee nyt uutta ostajaa.
Pohjois-Amerikan suurin kultakaivosyhtiö Barrick ilmoitti jo syyskuussa sulkevansa El Indion ja Tambon kaivokset Chilessä sekä Yhdysvalloissa sijaitsevat Bullfrogin, Mercurin ja Pinsonin kaivoksensa. Uuden-Seelannin suurin kullankaivaja Macraes on pannut Otagon kaivoksensa laajennussuunnitelmat jäihin kullan hinnan heikkenemisen vuoksi.
Ympäristönsuojelijoita nämä uutiset ilahduttavat, sillä useimmat kultakaivokset käyttävät jalometallin erottamiseen myrkyllistä syanidia, jota pääsee helposti vuotamaan vesistöihin. Lisäksi kaivosten rikastusjätteen mukana päätyy vesistöihin vaarallisia aineita, kuten arsenikkia, lyijyä ja elohopeaa.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ympäristö- ja intiaanijärjestöt ovat käyneet katkeraa taistelua Pegasus-yhtiön raskasmetallijätöksiä vastaan Pienillä Kalliovuorilla sijaitsevalla Zortman-Laduskyn kaivoksella. Riita ratkaistiin 1996, kun yhtiö lupasi huolehtia 32 miljoonaa dollaria maksavasta puhdistusoperaatiosta.
Yhtiön nykyiset rahahuolet voivat tosin aiheuttaa sen, että siivous jää kesken, ellei yhteiskunta ota sitä hoitaakseen.
Vastaavia ongelmia on luvassa Australian aboriginaalien ryhmälle, joka niin ikään sai 1996 Pegasukselta lupauksen huomattavista korvauksista Mount Toddin kaivoksen aiheuttamista tuhoista.
Ennusteet lupaavat lisää kaivoskuolemia lähikuukausina. Yhdysvalloissa kultaunssin keskimääräiset tuotantokustannukset ovat noin 300 dollaria, mutta Australiassa hinta nousee 358 dollariin ja Etelä-Afrikassakin 334 dollariin unssilta, kertoo Gold Fields Minerals Service (GFMS).
"Odotamme kullan hinnan nousevan, mutta jos se pysyy alhaalla puoli vuotta, meidän on mietittävä, kauanko voimme jatkaa tappiollista tuotantoa", kommentoi johtaja Jerry Harrington Yhdysvaltain Montanassa sijaitsevalta Golden Sunlight -kaivokselta.
Suurimpiin yrityksiin sulkemisuhka ei iske yhtä nopeasti. "Hintojen on pysyttävä nykytasolla varsin pitkään, ennen kuin suuria sulkemisia aletaan edes harkita. Kaivoksen sulkeminen on yksikertaisesti liian kallista", selittää GFMS:n asiantuntija Hester le Roux.
Maailman suurimmat kaivosyhtiöt selviävät kullan hintasokista siksi, että kyseinen metalli ei ole niiden päätuote. Esimerkiksi Indonesian hallitsemassa Irian Jayassa sijaitseva Freeport McMoRanin jättikaivos tuottaa 900 000 tonnia kuparia vuodessa. Se peittää yhtiön käyttökustannukset, joten vuotuinen 86 tonnin kultatuotanto tuo pelkkää lisäarvoa.
Coloradolaisen Newmont-yhtiön Pohjois-Perussa sijaitseva suuri Yanacochan kaivos pysyy voitollisena, koska kullan tuotantokustannukset ovat vain 107 dollaria unssilta. Yhtiö näet osti kultapitoiset maat paikallisilta talonpojilta pilkkahintaan eli 42 dollarilla hehtaari.
Tulevaisuus näyttää synkältä pienille yhtiöille, joilla on vähäiset kassavarat ja yksipuolinen tuotanto. Tähän asti ne ovat voineet luottaa kullan tuottoon, koska niin pankkiirit kuin kuluttajatkin ostavat kultaa myös huonoina aikoina.
Nyt siltäkin suunnalta on tullut huonoja uutisia. Britanniassa kerrottiin äskettäin, että Euroopan unionin tuleva keskuspankki tuskin hankkii laajoja kultavarantoja. Australian, Belgian ja Hollannin pankit ovat myyneet huomattavia osia kultavarannoistaan, ja Sveitsi on samoissa aikeissa.
Aasiaan iskenyt valuuttakriisi on lisäksi vähentänyt rajusti jalokivikoruihin tarvittavan kullan kysyntää. Aasialaiset ovat sen sijaan myyneet kultaansa selvitäkseen osaketappioistaan. (Inter Press Service)
