M'xico, 12.11.97 (IPS) – Meksikon virallinen työttömyysaste on pudonnut vuoden 1994 talouskriisiä edeltäviin lukuihin ja elpyminen on ollut muutenkin vauhdikasta. Selitys löytyy epävirallisen eli harmaan talouden kasvusta, johon liittyy myös monenlaisia ongelmia.
Talouskriisin työttömiksi jättämät meksikolaiset ovat liittyneet harmaan talouden armeijaan: katukauppiaiksi ja mikroyrittäjiksi, joiden puuhista valtio ei kostu penniäkään verotuloja.
Meksikon virallinen työttömyysaste onkin pudonnut alle neljään prosenttiin, mutta työllisistä puolet askaroi harmaassa taloudessa.
Meksikon parlamentin marraskuun alussa julkistaman tutkimuksen mukaan maan pääkaupungissa M'xicossa on katukauppiaiden myyntipisteitä yhtä paljon kuin rekisteröityjä liikeyrityksiä. Raportissa ennustetaan, että jos kehitys jatkuu samanlaisena, harmaa talous kasvaa kaksinkertaiseksi lailliseen yritystoimintaan verrattuna vuoteen 2000 mennessä.
Meksikon työttömyysaste nousi 1995 ennätysmäiseen kahdeksaan prosenttiin ja bruttokansantuote kutistui seitsemän prosenttia. Tänä vuonna talous kasvaa viisi prosenttia ja maa on selkeästi elpymisen tiellä, vakuuttaa valtiovarainministeri Guillermo Ortiz.
Työttömyyden aleneminen johtuu kuitenkin paljolti siitä, että yhä useampi työtön on päättänyt ryhtyä katukaupustelijaksi. Se taas ei kongressin selvityksen mukaan käy päinsä ilman maksua katukauppiaiden johtajille, sillä alalla ei voi toimia ilman näiden lupaa.
Meksikon oppositiopuoleet – kansallinen toimintapuolue, demokraattinen vallankumouspuolue, vihreät ja työväenpuolue – väittävätkin, että harmaa talous on läpeensä korruptoitunut.
Monet selvitykset osoittavat, että katukaupan johtajilla on suorat yhteydet hallitsevan institutionaalisen vallankumouspuolueen (PRI) paikallisosastoihin. Puolue on hallinnut Meksikoa vuodesta 1929.
Oppositio laskeskelee, että katukauppaa valvovat PRI:n pomot käärivät siitä yli sata miljoonaa markkaa kuussa.
Virallisen tiedon mukaan harmaa talous tuottaa noin kahdeksan prosenttia Meksikon bruttokansantuotteesta, mutta yrittäjien taloudellinen tutkimuskeskus arvioi sen osuudeksi yli 40 prosenttia.
Keskuskauppakamarin mukaan Meksikon epävirallinen talous on kasvanut seitsemän viime vuoden aikana 110 prosenttia eli tuplasti viralliseen talouteen verrattuna.
Lailliset liikkeenharjoittajat painostavat presidentti Ernesto Zedillon hallitusta panemaan "epävirallisen kulttuurin" aisoihin. Heidän mukaansa se estää talouden kehitystä ja vaikeuttaa tuhansien sellaisten yrittäjien työtä, jotka maksavat veronsa ja kunnioittavat työntekijöidensä oikeuksia.
Keskuskauppakamari laskee, että katukaupassa menetetyt verotulot ovat liki kaksi kertaa summa, jonka valtio käyttää vuosittain köyhyyden vastaisiin ohjelmiin.
Oppositiopuolueet väittävät, että harmaa talous on ajanut 18 prosenttia M'xicon laillisista yrityksistä konkurssin partaalle, ja 37 prosenttia on lakannut maksamasta veroja ja muita lakisääteisiä maksujaan.
Noin sadan miljoonan asukkaan Meksikon työmarkkinoille ilmaantuu joka vuosi kaksi miljoonaa uutta työnhakijaa, mutta työpaikkoja on tarjolla alle miljoonalle. (Inter Press Service)
