Addis Abeba, 03.09.97 (IPS) – Yli kolme miljoonaa ihmistä on jälleen ruoka-avun tarpeessa Etiopiassa. Nälänhätää aiheuttavat kuivuus ja pelloille hyökänneet tuholaiset, mutta myös valtion politiikka, joka sitoo talonpojat paikoilleen.
Etiopian katastrofienehkäisy- ja valmiuskomission mukaan noin 3,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna ruoka-apua. Yksityiset tiedotusvälineet arvioivat nälkää näkevien määrän jopa seitsemäksi miljoonaksi.
Kuivuus koettelee koko Etiopiaa lukuun ottamatta maan sademetsän peittämiä länsiosia. Säätieteilijöiden mukaan kuivuuden aiheuttaja on El NiOoksi kutsuttu sääilmiö, joka toistuu eri voimakkuudella noin neljän vuoden välein. Se aiheuttaa yhtäällä rankkasateita ja toisaalla, kuten Afrikan sarvessa, kuivuutta.
Addis Abebaan on jo ilmaantunut yksi klassinen nälänhädän merkki: maalaisia on alkanut saapua pääkaupunkiin Tigren ja Wollon alueilta. Useimmat tulevat jalkaisin, mukanaan tuskin muuta kuin perinteiset juoma-astiansa.
Eräs pääkaupunkiin saapunut nainen kertoo kävelleensä 250 kilometriä Tigrestä Dessieen, kunnes muuan ystävällinen rekkakuski sääli hänen seitsemänvuotiaan lapsensa turvonneita jalkoja ja antoi perheelle kyydin Addis Abebaan.
Nainen kertoo olevansa leski, ja kuivuus teki kolmen lapsen ruokkimisen hänelle mahdottomaksi. Pääkaupungissa nainen ja 7-11- vuotiaat lapset pysyvät hengissä kadulla kerjäämiensä almujen turvin.
Eri lähteiden tietojen mukaan Etiopian hallitus on pyytänyt 427 000 tonnia kansainvälistä ruoka-apua. Vetoomus ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta, ja etiopialaiset epäilevät syyksi avunantajien väsymistä Etiopian toistuviin nälänhätiin. Toinen syy voi olla se, että Etiopian pääministeri Meles Zenawi julisti vain puoli vuotta sitten maan saavan ennätyssadon.
Moni kyselee, miksi Etiopia, jolla on loistavat edellytykset maataloudelle, kärsii niin usein nälänhädästä.
Maantieteen professori Mesfin Wolde Mariam on kirjoittanut kuivuuden ongelmaan paneutuvan kirjan. Hän arvioi, että nälänhädät johtuvat paljolti talonpoikien asemasta.
"Ongelma on piilevä. Se vaivaa kunnes talonpojat vapautetaan ja heidän tuotantokapasiteettiaan vahvistetaan", sanoo Mariam, joka on myös Etiopian ihmisoikeuskomission puheenjohtaja.
Hän ennustaa, että Etiopialta puuttuu ruokaturva "niin kauan kuin pienviljelijöiden verottaminen jatkuu eli talonpojilta vaaditaan maksuja ennen kuin he ovat tyydyttäneet omat tarpeensa, ja niin kauan kuin talonpoikien oikeutta maahan ei ole turvattu."
Mesfinin mukaan viljelijöiden liikkumisen rajoittaminen pahentaa tilannetta. Hän kertoo, että keisari Haile Selassien valtakaudella (1930-74) talonpojat olivat hyvin liikkuvaisia. He saattoivat siirtyä toiselle seudulle puoleksi vuodeksi kahvisatoa korjaamaan ja palata sen jälkeen taas maatilkulleen. Kahviplantaasilla ansaittu raha auttoi heitä selviytymään seuraavaan satoon asti.
Eversti Mengistu Haile Mariamin hallitus (1975-91) kansallisti viljelymaat ja perusti viljelijäyhdistyksiä, jotka saivat tehtäväkseen valvoa talonpoikien liikkumista. Mesfin sanoo valvonnan jatkuvan yhä, sillä viljelijä tarvitsee edelleen yhdistyksensä luvan matkustaakseen oman alueensa ulkopuolelle.
Talonpoikien selviytymisstrategia -nimisen kirjan kirjoittanut Dessalegn Rahmeto katsoo, että tarvitaan monia toimia, jos mielitään vähentää Etiopian alttiutta kuivuuden aiheuttamille katastrofeille.
"On tärkeätä vapauttaa markkinat kaikista rajoituksista. Talonpojilla on oltava vapaa pääsy markkinoille, ja markkinoille on taattava vapaus toimittaa tavaroita ja palveluja yhteisöille."
Rahmeton mielestä tietyt alueet tulisi julistaa köyhyysvyöhykkeiksi ja vapauttaa kaikista veroista. Kaikkein arimmat seudut tulisi nimetä ruokapulan alueiksi, ja niitä pitäisi tukea muita enemmän.
"Tiedämme esimerkiksi, että 50 viime vuoden aikana pohjoiset Shoan, Wollon ja Tigren alueet ovat joutuneet toistuvasti kuivuuden ja nälänhädän kouriin. Mielestäni ne pitäisi julistaa ruokapulan alueiksi ja auttaa sikäläisiä talonpoikia turvaamaan ravintonsa", Rahmeto suosittaa.
Hän kertoo, että yksi hänen kirjaansa sisältyneistä ehdotuksista on jo toteutettu: hallitus on perustanut strategisia ruokavarastoja. Hänen mukaansa niitä pitäisi vielä täydentää strategisilla karjavarastoilla.
Koska talonpojat uhkaavat menettää runsaasti karjaa aina kuivuuden aikana, hallituksen ja avustusjärjestöjen tulisi koota eläimiä kuivuusvyöhykkeiltä turvaan ja palauttaa ne sateiden taas alettua.
"Siten eläimiä pelastuisi kuolemasta nälkään tai janoon, ja viljelijöillä olisi taas karjaa heti, kun kuivuus hellittää", Rahmeto selittää. (Inter Press Service)
