Bonn, 13.08.97 (IPS) – Tuulienergiaa on vaikeata enää ohittaa tutkittaessa vaihtoehtoja, joilla kasvihuonekaasuista johtuvaa ilmastonmuutosta voidaan hillitä.
Seuraava tärkeä etappi on Kiotossa Japanissa ensi joulukuussa pidettävä ilmastokokous, jossa alan tutkijoiden suuren enemmistön mielestä tulee löytyä yhteisymmärrys uusista päästörajoituksista.
Euroopassa tuulienergian käyttöä edistävä kansalaisjärjestö Ewea korostaa tuulivoiman puhtautta. Toisin kuin fossiiliset polttoaineet tuulen käyttö ei tuota pahinta kasvihuonekaasua hiilidioksidia, eikä sadetta happamoittavia rikki- ja typpiyhdisteitä.
Kioton kokouksen edellä Euroopan unioni ehdottaa, että kehittyneet maat supistavat päästönsä vuoteen 2010 mennessä tasolle, joka on 15 prosenttia matalampi kuin vuonna 1990. EU esittää myös, että kehittyneet maat nostavat uusiutuvien energialähteiden osuuden kahdeksaan prosenttiin energian tuotannostaan.
Ewean mukaan Euroopan tuulivoimaloiden kapasiteetti on noussut 1990-luvulla 40 prosenttia vuosittain. Viime vuoden lopulla se oli 3 400 megawattia (MW). Voimalat tyydyttävät viiden miljoonan ihmisen kotitalouksien sähköntarpeen. Tuulivoimalateollisuuden tavoite on 40 000 MW:n kapasiteetti vuonna 2010, mikä vastaa silloin 50 miljoonan eurooppalaisen sähköntarvetta.
Tuulivoimaan ovat jo tehneet sijoituksia 20 eurooppalaista voimayhtiötä, useat eurooppalaiset pankit sekä 60 yritystä eri puolilta maailmaa.
Tanskan tuulivoimateollisuus työllistää 8 500 henkeä kotimaassa ja 4 000 ulkomailla. Työllistäjänä se on ohittanut kalastuksen. Euroopassa tuulivoimayritysten palveluksessa on yli 20 000 työntekijää.
Ewea arvioi, että Yhdysvaltojen tuulivoimaloiden kapasiteetti nousee vuoteen 2000 mennessä 3 000 megawattiin. Saksassa vastaava luku tulee olemaan 2 000, Tanskassa 1 000, Espanjassa 750, Hollannissa 450, Italiassa 300 ja Kreikassa 240 MW.
Intian suunnitelmissa on 3 000 MW:n kapasiteetti vuonna 2000, Egyptin 1 250, Kiinan 600 ja Israelin 200.
Ewean mukaan eräissä maissa tuulienergian hinta jo kilpailee tasaväkisesti fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman kanssa, vaikka laskelmaan eivät edes sisältyisi tuulivoiman ympäristöedut. Kaiken lisäksi tuulivoiman tuotantoteknologia kehittyy koko ajan parantaen tehoa ja alentaen kustannuksia.
Tyypillinen tuulivoimapuisto koostuu paristakymmenestä turbiinista ja tyydyttää 6 500 – 10 000 kotitalouden sähköntarpeen. Rakennelmat sijoitetaan neliökilometrin suuruiselle alueelle, mutta tuulen kahlitseminen vaatii vain sadasosan tuulipuiston pinta-alasta. Pilareita ympäröiviä maita voidaan käyttää muihin tarkoituksiin kuten viljelyyn tai varata vapaalle luonnolle.
Turbiini on helppo purkaa sen jälkeen, kun se on tullut vanhanaikaiseksi ja sen tuotanto kannattamattomaksi. Romuna turbiinin myyntiarvo vastaa purkamisen kustannuksia. Tuulipuiston alue on mahdollista palauttaa alkuperäiseen tilaansa.
Eräät ympäristönsuojelijat ovat huolissaan tuulivoimaloiden jopa kymmeniä metriä pitkistä lavoista, koska he pitävät niitä maiseman pilaajina kauniilla maaseudulla. Ewea kuitenkin uskoo, että huolellinen suunnittelu ja neuvonpito paikallisten yhteisöjen kanssa auttavat muokkaamaan hankkeista mieluisia uutuuksia.
Järjestö viittaa Euroopan eri maissa tehtyihin mielipidetutkimuksiin. Ne osoittavat, että enemmistö kannattaa tuulienergiaa ja toivoo sen käytön laajenevan. "Enemmistö pitää tuuliturbiineita kiehtovina ja kiinnostavina", Ewea vakuuttaa.
Maantieliikenteen, junien, lentokoneiden ja rakennustyömaiden meluun verrattuna turbiinien haitta on varsin vähäinen.
Kotipihalle kantautuva tuulipuiston humina ei ole sen voimakkaampi kuin puunlehtien suhina lempeässä tuulessa tai 50-100 metristä päästä kuuluva virran kohina, Ewea perustelee. (Inter Press Service)
