Bulawayo, Zimbabwe, 04.06.97 (IPS) – "Meidän on ennen muuta pidettävä itseämme afrikkalaisina. Siten voimme toimia yhtenäisenä ryhmänä ja lakata luokittelemasta ongelmia zairelaisten, ruandalaisten tai somalien asioiksi", yllyttää zimbabwelainen opiskelijajohtaja Joshua Ncube.
"Me olemme kaikki afrikkalaisia ja nämä ovat afrikkalaisia ongelmia. Afrikka pääsee eteenpäin vain pysähtymällä ja kääntämällä katseensa menneisyyteen, sillä se auttaa meitä oman tulevaisuutemme luomisessa", jatkaa Ncube. Hän toimii yleisafrikkalaisen liiton puheenjohtajana Zimbabwen toiseksi suurimman kaupungin Bulawayon Solusin yliopistossa.
Afrikan ongelmia ja niiden ratkaisuja pohdittiin yliopistolla pidetyssä kulttuuri-illassa, jonka järjesti Afrikkalaisen tietoisuuden koulu (SAA). Se on afrikkalaista itseluottamusta ja kulttuuria vahvistamaan pyrkivä järjestö, joka perustettiin reilu vuosi sitten.
"Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU on toiminut jo 33 vuotta, mutta sen saavutukset ovat jääneet hyvin vähäisiksi", Ncube huomauttaa.
Opiskelijoiden mukaan pääesteitä Afrikan yhtenäisyyden tiellä ovat köyhyys ja huono itsetunto.
"Koska olen köyhä, keskityn huolehtimaan vain itsestäni. Se alkaa yksilön tasolta ja laajenee kansakunnan ja maanosan mittoihin asti", sanoo SAA:n perustaja ja johtaja Sabelo Sibanda.
Hän kytkee Afrikan köyhyyden siihen, että maanosa on omaksunut poliittiset ideologiansa muualta maailmasta.
"Kun taistelimme itsenäisyydestämme, useimmat Afrikan maat saivat paljon apua Itä-Euroopan kommunistihallituksilta, joten itsenäistyttyään monet maat valitsivat niiden linjan", Sibanda selostaa.
Nykyisin taas länsimaat ovat Afrikan pääasiallisia tukijoita, ja ne tyrkyttävät oman mallinsa mukaista demokratiaa.
"Monet maanosamme maat on työnnetty sille tielle ja pantu omaksumaan niin sanotut demokratian pelisäännöt, vaikka ne eivät ole läheskään ymmärtäneet, mitä oikein ovat tekemässä", sanoo Sibanda, joka on ammatiltaan lakimies.
Hän muistuttaa kuitenkin, että demokratia ei ole vierasta tälle mantereelle. "Perinteinen afrikkalainen kulttuuri ja hallintomallit kertovat, että demokratia itse asiassa syntyi Afrikassa."
Sibandan mukaan Afrikan suurin ongelma tällä hetkellä on huono itsetunto. "Katsomme muita rotuja ja kulttuureja ja uskomme, että sieltä löytyvät vastaukset meidän omiin ongelmiimme."
Sibanda ja muut samanmieliset sen sijaan uskovat, että ratkaisu ongelmiin on perinteisten afrikkalaisten arvojen palauttaminen kunniaan. Kantona kaskessa ovat usein Afrikan maiden johtajat, jotka samastuvat länsimaihin oman kulttuurinsa sijasta.
SAA pyrkii palauttamaan afrikkalaisten omanarvontunnon. Järjestön päätukikohtana toimii Solusin yliopisto. Se on yksityinen adventistikirkon ylläpitämä opinahjo, johon tulee opiskelijoita ympäri Afrikkaa.
SAA paneutuu afrikkalaiseen kulttuuriin, historiaan ja perintöön. Konkreettisessa työssään se pyrkii auttamaan heikkoja, kuten vammaisia, lapsia, naisia, pienyrittäjiä ja aidsiin sairastuneita.
Sibandan mukaan SAA ei ole tarkoitettu vain afrikkalaisille vaan kaikille Afrikan ystäville.
"Pyrimme määrittelemään kaikki tekijät, jotka sitovat meitä afrikkalaisia yhteen. Kyse ei ole vain ihonväristä vaan kulttuuriperinnöstä, yhteisestä historiasta, maantieteellisestä sijainnista ja yhteisistä kokemuksista." (Inter Press Service)
