Lima, 12.03.97 (IPS) – Syvällä Perun sademetsän uumenissa mies viiltää viidakkoveitsellään puun kuorta, ja äkkiä puusta alkaa tihkua verenväristä nestettä. Intiaanit kutsuvat ainetta lohikäärmeen vereksi ja ovat kautta aikojen osanneet hyödyntää sen parantavia ominaisuuksia.
"Laita tätä haavaan niin se paranee nopeasti", selittää mies, joka kerää nesteen pulloon.
Rekkalasteittain lohikäärmeen verta ja muita lääkitseviä kasveja kerätään Perun viidakosta ja kuljetetaan Saksaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin.
Alueen alkuperäisasukkaat ovat saaneet liehittelijöikseen lääketehtaiden ja tutkimuslaitosten väkeä, joka toivoo, että luonnonlääkkeistä löytyisi apu sellaisiinkin aikamme vitsauksiin kuin syöpä ja aids.
Eräs tutkijaryhmä vietti äskettäin kolme viikkoa keräten lääkekasveja aguaruna-intiaanien kanssa näiden kotiseudulla Maranonissa. Alue on saanut nimensä Maranonjoesta, joka kulkee läpi viidakon Andien itärinteillä Pohjois-Perussa.
Ryhmää johti Walter Lewis St. Louisin Washington- yliopistosta, ja mukana oli myös Liman yliopistojen tutkijoita.
Ryhmä keräsi viidakosta reilut 200 kasvia, jotka esitutkittiin perulaisissa yliopistoissa. Noin 20 kasvia pääsi jatkotutkimuksiin Yhdysvaltoihin, jossa tutkimukset hoitaa lääkealan suuryrityksen Monsanton tytäryhtiö Searle.
Tutkimukset perustuvat kolmeen sopimukseen, jotka on tehty yliopistojen, aguaruna-kansan ja lääketehtaan kesken.
Sopimukset ovat merkittävä ennakkotapaus siksi, että paikalliset asukkaat hyötyvät niistä enemmän kuin mistään aiemmin sovituista kasvien keräystä koskevista kaupoista.
Lääketeollisuus on toki hyödyntänyt sademetsien kasveja aiemminkin lähtien malarialääkkeenä käytetystä kiniinistä ja jatkuen Madagaskarilta löydettyyn talviolajikkeeseen, josta on apua lasten leukemian hoidossa.
Paikalliset asukkaat olivat havainneet noiden kasvien parantavat ominaisuudet ja jakoivat tietonsa korvauksetta ulkopuolisten tutkijoiden kanssa. Lääketehtaat ovat sittemmin käärineet sademetsien tuotteilla sievoiset voitot aikomattakaan maksaa korvauksia alkuasukkaille.
Lewisin toiminta Perussa alkoi samalla tavoin: hän ei kertonut asukkaille aikovansa toimittaa keräämänsä kasvit Searlelle mahdollista kaupallista käyttöä varten. Kun asian laita selvisi aguaruna- ja huambisa-kansojen neuvostolle 1995, ne häätivät Lewisin metsistään.
Lewis on sittemmin tehnyt kaksi vuotta töitä päästäkseen sopimukseen muiden aguaruna-ryhmien kanssa.
Perun intiaanijärjestön Conapin johdossa aguaruna-kansaa edustava Cesar Sara-Sara lennätettiin viime vuoden lopulla Yhdysvaltoihin, jossa hän neuvotteli Searlen ja Lewisin tutkimusta rahoittavan kansallisen terveysinstituutin (NIH) kanssa tutkijoille luvan palata Maranoniin.
NIH maksaa nyt kymmenesosan hankkeen rahoituksesta intiaaneille. Lisäksi näillä on tietotaitoa koskeva lisenssisopimus Searlen kanssa.
Sara-Saraa sopimusten teossa avustanut lakimies Brendan Tobin kertoo, että sopimukset turvaavat aguarunoille korvauksia neljällä eri perusteella.
He saavat vuotuisen lisenssimaksun tietojensa jakamisesta ja keräyspalkkion jokaisesta kasvista. Jos tutkimukset johtavat uuden lääkkeen valmistukseen, Searle maksaa intiaaneille tietyn kertakorvauksen ennen myynnin alkamista. Lisäksi heille on luvassa provisiot lääkkeen myyntituloista.
Neljäksi vuodeksi solmitut sopimukset turvaavat aguarunoille oikeuden kerätä ja myydä kasvejaan myös muihin tarkoituksiin.
Tobinin mukaan Searle on lisäksi luvannut olla käyttämättä kasveja tavalla, joka loukkaisi aguarunojen maailmankatsomusta. Se sulkee pois esimerkiksi geenimuuntelun.
Asia tuli esille siksi, että Searlen emoyhtiö Monsanto kuuluu maailman johtaviin geenitekniikan yrityksiin. Se on patentoinut muun muassa siirtogeenisen puuvillan, perunan, soijapavun ja tomaatin.
Lewisin mukaan kasvien keruu on sujunut toistaiseksi hyvin. "Olemme löytäneet myrkkykasveja, joilla saattaisi olla syöpää torjuvia ominaisuuksia, sekä lääkkeitä kirppuja, täitä ja savipuolta vastaan. Meillä on myös rohtoja tulehduksiin ja sieni- infektioihin."
Lewisin NIH:n kautta saama tutkimusapuraha liittyy kansainväliseen luonnon monimuotoisuuden vaalintaan, joten hän aikoo ryhtyä keskustelemaan metsityshankkeista asukkaiden kanssa. Lisäksi hän suunnittelee kursseja, joilla alkuasukkaat perehdytetään kasvien luokittelemiseen. (Inter Press Service)
