Chiang Mai, Thaimaa, 26.02.97 (IPS) – "Maailman ainoa käärmepihvi", mainostaa Kaithongin ravintola thaimaalaisessa Chiang Main lomakeskuksessa. Mainosta elävöittää valtava kuningaskobran kuva.
Kobra on vain yksi ravintolan monista "eksoottisista herkuista". Ruokalistalta löytyvät myös python, krokotiili, villisika, kilpikonna, varaani, jänis, ankerias ja peltopyy.
Pythonia, jänistä ja kilpikonnaa tarjoillaan hapanimelä- tai kookoskastikkeella. Pihvin kanssa voi myös valita valkosipuli-, chili- tai osterikastikkeen. Pythonpihvi maksaa 299 bahtia (noin 60 markkaa) ja villisikacurry 199 bahtia (40 markkaa). Annoksen vuoristosammakoita saa samalla hinnalla.
Paljon enemmän joutuu pulittamaan kuningaskobrasta, joka on Thaimaan lain mukaan rauhoitettu laji. Ravintolan asiakkaat voivat itse valita elävien kuningaskobrien joukosta mieleisensä ja saada sen makunsa mukaan valmistettuna 4 499 bahtilla (900 markkaa). Valmiiksi kuolleesta kobrasta valmistettu pihvi chilikastikkeella maksaa kuitenkin vain 999 bahtia (200 markkaa).
Eksoottisia makuelämyksiä hakeville rikkaille ulkomaalaisille ja Thaimaan kasvavalle yläluokalle Kaithongin ravintola on paratiisi. Ympäristönsuojelijoille se todistaa luontoon kohdistuvien uhkien loputtomuutta.
Monet rauhoitetut lajit päätyvät ravintoloiden ruokalistalle eri puolilla Aasiaa, jossa lakien noudattamista vaikeuttavat voimavarojen puute ja viranomaisten alttius korruptiolle.
Thaimaan ympäristönsuojelijat näkevät ravintoloitakin huolestuttavampana ilmiönä pyrkimykset laillistaa uhanalaisten ja eksoottisten lajien kaupallinen tarhaus.
Osa tarhattavista eläimistä on kotoisin Thaimaan ulkopuolelta – kuten kamelit ja strutsit – mutta myös kotimaiset krokotiilit ja jopa tiikerit ovat päätyneet tarhoihin.
Thaimaassa on jo kaksi tunnettua tiikerifarmia. Bangkokista 150 kilometriä itään sijaitseva Sri Rachan farmi väittää, että se kasvattaa sataa tiikeriä suojelutarkoituksessa.
Leonie Vejjajiva Thaimaan luonnon säätiöstä kuitenkin tietää, että farmin tiikereiltä on poistettu kynnet. "Se tarkoittaa, ettei niitä voida koskaan palauttaa luontoon." Hänen mukaansa bengalintiikerit eivät ole vielä uhanlaisia eikä niitä ole koskaan kasvatettu tällä tavalla missään muualla.
Luonnonsuojelijat kautta maailman ovat pitkään suhtautuneet epäilevästi villieläinten kaupalliseen tarhaukseen. Heidän mukaansa se vain mahdollistaa salametsästyksen entistä paremmin, kun villien ja vankeudessa kasvatettujen eläinten raja hämärtyy.
Lisäksi heidän mielestään on eettisesti kyseenalaista kasvattaa eläimiä, kuten tiikereitä ja sarvikuonoja, pelkästään lääkkeiden raaka-aineeksi, varsinkin, jos hoidon tehokkuudesta ei ole varmaa näyttöä.
Luonnonsuojelijoita epäilyttää niin ikään Thaimaan hallituksen politiikka, joka kannustaa tarhaamaan ulkomaisia eläinlajeja kaupallisiin tarkoituksiin.
Satojen krokotiilifarmien ohella Thaimaa ylpeilee nyt ensimmäisellä kamelifarmillaan. Hankkeen takana on maatalousministeriö, joka toivoo kameleista uusia maidon-, lihan- ja nahantuottajia. Myös strutsitarhausta suositellaan thaimaalaisille.
Eläintensuojelijoiden mukaan nykymenolla ei enää olla kaukana siitä, että uhanalaisiakin lajeja aletaan tarhata puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin.
Thaimaan ohella eksoottisia ruokia tarjoavia ravintoloita löytyy myös Kambodzhasta, Laosista, Vietnamista, Singaporesta, Burmasta ja Hongkongista. Hankkeiden taustalla on usein eteläkorealaisia, taiwanilaisia, kiinalaisia ja japanilaisia sijoittajia.
Muun muassa tiikerien, sarvikuonojen ja monien kauriiden henkeä uhkaa myös itämaisen lääketieteen vahva usko kyseisten eläinten ruumiinosien lääkitseviin ja seksuaalista kykyä parantaviin ominaisuuksiin.
Kun eläimet ovat huvennet Indokiinasta, niitä eri syistä janoavat yritykset ovat vaivihkaa etsineet palvelukseensa salametsästäjiä Etelä-Aasian puolelta.
"Sarvikuonoja ja tiikereitä jahtaavat salametsästäjät ovat tunkeutuneet Assamin viidakoihin ja muihin osiin Koillis- ja Keski-Intiaa. On hyvin surullista nähdä, mitä ihmisen ahneus ja pakkomielteet tekevät alueen luonnolle", thaimaalainen luonnontuntija ja taiteilija Panya Chaiyaphum sanoo.
Yhdysvaltalaisen Wildlife Conservation Societyn mukaan Kiina on kahden vuoden aika vienyt ulkomaille 27 miljoonaa tiikeripohjaista tuotetta. Ostajamaita oli 26, kärjessä Etelä- Korea, Taiwan, Singapore, Japani ja Yhdysvallat.
Eläinkaupan keskuksina toimivat monet markkinat eri puolilla Kaakkois-Aasiaa. Vaikka poliisi tekee säännöllisesti ratsioita Bangkokin kuuluisille Chatuchakin viikonloppumarkkinoille, eläinkauppa jatkuu. Kojuista voi yhä ostaa tiikerin luita ja peniksiä sekä karhun käpäliä ja kuningaskobran sappirakkoja, joista useimpia käytetään potenssilääkkeenä.
Kuuluisia eläinkaupan keskuksia ovat myös Phan Viet Chanin tori lähellä Ho Chi Minhin kaupunkia Vietnamissa ja Ban Thalat 90 kilometrin päässä Laosin pääkaupungista Vientianesta sekä Pramukan lintutori Indonesian pääkaupungissa Jakartassa.
Vuodesta 1975 toiminut Pramuka on Kaakkois-Aasian suurin lintujen ja muiden villieläinten markkinapaikka. Satojen harvinaisten lintulajien ohella siellä kaupataan avoimesti leopardeja, sivettikissoja, makakeja, gibboneja, saukkoja ja joskus myös orankeja ja tiikerinpentuja.
Markkinat kukoistavat huolimatta siitä, että Indonesia hyväksyi 1990 ympäristölain, joka kieltää suojeltujen lajien vangitsemisen. Lain rikkojaa uhkaa viiden vuoden vankeus tai 250 000 markkaan nouseva sakko.
Thaimaassa säädettiin vastaava laki 1992, mutta yhtä heikoin tuloksin. Tilannetta ei ole auttanut sekään, että Thaimaa kuuluu ainoana alueen maana uhanalaisten lajien kauppaa valvovan Cites- sopimuksen allekirjoittajiin. (Inter Press Service)
