Buenos Aires, 05.02.97 (IPS) – Latinalaisen Amerikan nykynuoriso syntyi "menetetyllä vuosikymmenellä" ja varttui demokratisoitumisen kaudella. Nuoret uskovat itseensä, vaikka tulevaisuus ei lupaakaan paratiisia, ja torjuvat politiikan – kuten heidän pettyneet vanhempansakin.
Vanhemmat olivat nuoria "vallankumouksellisella" 1970- luvulla. He halusivat oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja yrittivät parantaa maailmaa osallistumalla. Tämän päivän nuoret eivät tukijoiden mukaan usko moisiin vaikutuskeinoihin.
Sotilasdiktatuurit murskasivat solidaarisuuden, joka oli Latinalaisessa Amerikassakin 1970-luvun keskeinen arvo. Nyt kun demokratia on voittanut, tärkeimmiksi arvoiksi ovat nousset taloudellinen uusliberalismi ja vapaa kilpailu, jotka viehättävät varsinkin vaurasta väkeä.
Nuorison tuntoja luotaillut argentiinalainen Demoskopia-yhtiö havaitsi, että nykynuorten mielessä ei kyde kapina, vaan heidän arvonsa ovat paljolti samoja kuin yhteiskunnan yleensäkin.
Yhteiskunnan koko ajan voimistuva kahtiajako näkyy myös nuorten elämässä. Varakkaiden perheiden lapset käyvät yksityiskouluja ja asuvat alueilla, jotka on eristetty yhteiskunnan ongelmista. Köyhien keskuudessa koulunsa keskeyttäneiden määrä kasvaa koko ajan.
Kolumbian ja Brasilian nuorten elämää varjostavat entistä enemmän huumeet ja huumekaupan mukanaan tuomat vaarat. Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa kuolee joka päivä 26 nuorta, usein huumeliigojen välienselvittelyissä. Brasiliassa yhä suurempi osuus rikollisista on nuoria, ja henkirikosten tekijät paljastuvat usein teini-ikäisiksi.
Yli 17 prosenttiin kohonnut työttömyys jäytää selvästi Argentiinan nuorten toiveikkuutta tulevaisuutensa suhteen. "Käynkö kouluni loppuun vain tullakseni sinun kaltaiseksesi", kyselee argentiinalaispoika isältään tuoreessa työttömyyttä käsittelevässä selvityksessä.
Kolumbialainen psykologi Jorge Alba arvioi, että uusliberalismi aiheuttaa yksilöllisyyden ylikorostumista nuorten asenteissa. Hänen mukaansa "Brasilian uusliberalismin lapset näyttävät 35-vuotialta. He eivät halua muuttaa maailmaa tai kapinoida. He ovat itsekkäitä."
Demoskopian tutkijat ovat samoilla linjoilla: "Yksilölliset pyrkimykset eivät johdu henkilökohtaisista mielipiteistä, vaan heijastavat pettymystä yhteiskuntaan. Nuoret uskovat, että useimmat ihmiset ovat kiinnostuneita vain itsestään."
"Me emme usko demokratiaan", sanoo 14-vuotias argentiinalaistyttö nimeltään Rocio. "Rehelliset ihmiset eivät lähde politiikkaan, siihen osallistuvat vain korruptiosta kiinnostuneet."
Rocion mukaan nuoret puhuvat kyllä maansa ongelmista, kuten työttömyydestä, mutta he eivät ole kiinnostuneita politiikasta.
Meksikolaisen Reform-lehden selvityksen mukaan nuoret uskovat, että päästäkseen Meksikon presidentiksi täytyy olla korruptoitunut.
Kolumbialaisen Cambio 16 -lehden kyselyyn vastanneista nuorista 60 prosenttia ei koe, että poliitikot edustaisivat heitä. Chilessä on saatu samanlaisia tuloksia.
"Täällä menestyvät vain sellaiset ihmiset, joilla on suosituksia ja varakas perhe. Nuoret kiinnostavat poliitikkoja vain, jos heidän avullaan saa valtaa. Siksi emme osallistu politiikkaan", sanoo 14-vuotias chileläinen Alejandra.
Nuorten itseluottamus tuntuu kuitenkin kasvaneen Latinalaisen Amerikan maissa – tai ainakaan he eivät tiedä, mihin muuhunkaan voisivat luottaa. Brasiliassa 85 prosenttia nuorista katsoo, että menestyminen elämässä on kiinni vain omasta itsestä.
Meksikossa 88 prosenttia nuorista uskoo "varmasti" tai "melko varmasti" kuuluvansa menestyjiin.
Nuoret kautta Latinalaisen Amerikan pitävät hyvää koulutusta ensisijaisen tärkeänä elämässä selviytymisen kannalta. Polttavin huolenaihe 76 prosentille on kuitenkin työpaikan saaminen, mikä nykynäkymillä ei näytä kaikille kovinkaan todennäköiseltä. (Inter Press Service)
