Rangoon,, 13.11.96 (IPS) – Burman vuoden 1988 kansannousua edeltävinä kuukausina buddhalaismunkkien kerrotaan jääneen ilman kansalaisten normaalisti antamia almuja. Syynä oli se, että ihmisillä ei ollut, mistä antaa.
Nyt on kulunut kahdeksan vuotta siitä, kun Burman sotilaat murskasivat raa'asti demokratialiikkeen ja ottivat vallan. Viisi vuotta sitten sotilasjuntta aloitti kunnianhimoisen talouden liberalisointiohjelman, mutta munkkien almut ovat jälleen vaarassa.
Burmalaisten elinkustannukset ovat nousseet jyrkästi parin viime vuoden aikana, mikä on tehnyt riittävästä ravinnosta rikkaiden yksinoikeuden, terveydenhuollosta puhumattakaan.
YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan alle kolmivuotiaista burmalaislapsista kärsii 8-15 prosenttia vakavasta aliravitsemuksesta ja 30-42 prosenttia vähän lievemmästä aliravitsemuksesta. Alakoululaisista miltei puolet ei saa riittävän ravitsevaa ruokaa.
Välttämättömien hivenaineiden ja vitamiinien puute aiheuttaa lisäksi eriasteisia vammoja ja sairauksia huomattavalle osalle Burman väestöä.
"Vapaa markkinatalous auttaa vain harvoja menestyjiä, jotka muodostavat 2-3 prosenttia väestöstä. Ruokaturva puuttuu valtaosalta kotitalouksia, joiden ruokavalio on hyvin yksipuolinen sisältäen riisiä ja vähän jotakin muuta", kertoo Unicefia Burmassa edustava tohtori Christiane Dricot-d'Ans.
Ahdinko ulottuu myös terveydenhuoltoon. Burmassa on 13 000 koulutettua lääkäriä, joille valtio maksaa niin huonosti, että kaksi kolmesta on perustanut yksityisklinikan. Niiden taksoihin tavallisilla burmalaisilla ei ole varaa. Burman valtion terveydenhuoltomenot kuuluvat maailman alhaisimpiin ja muodostavat tuskin puolta prosenttia kansantuotteesta. (Inter Press Service)
