Alma Ata, Kazakstan,, 16.10.96 (IPS) – Nainen oli joko erittäin naiivi tai sitten hän valehteli kirkkain silmin. Hän kertoi poliisille, että kolme "kohteliasta nuorukaista" pysäytti hänet Alma Atan päärautatieasemalla ja pyysi häntä kuljettamaan leluja sisältäviä kasseja kotikaupunkiinsa Petropavlovskiin.
Nainen suostui, mutta huumekoirat ja poliisit kiinnostuivat hänen kasseistaan seuraavana päivänä. Laukuissa oli kyllä lelujakin, mutta lelujen sisällä oli 14 kiloa marihanaa.
Mistä hän olisi voinut sen tietää, päivitteli nainen, joka oli matkalla kotiin vietettyään kuukauden sydänklinikalla. Ehkä siitä 50 dollarin (230 markkaa) setelistä, jonka yksi miehistä tuikkasi hänelle vaivan palkaksi, ehdottivat poliisit. Summa on melkoinen annettavaksi noin vain 30-vuotiaalle petropavlovskilaiselle kahden lapsen äidille. Hän on nyt pidätettynä odottamassa oikeudenkäyntiä.
Tällä naisella oli kyseenalainen kunnia olla 500. henkilö, joka on pidätetty tänä vuonna Kazakstanissa epäiltynä huumeiden salakuljetuksesta, kertoo poliisituomari Seidolla Suleimenov Kazakstanin tavaraliikennettä tutkivasta virastosta.
Suleimov oli työtovereineen takavarikoinut kesäkuuhun mennessä 3,5 tonnia erilaisia huumeita, mukaan luettuna heroiinin raaka-aineena käytettyä oopiumia. Määrä on melkein tonnin suurempi kuin koko edellisvuoden saalis.
Ongelma koskee kaikkia Keski-Aasian entisiä neuvostotasavaltoja. Syyskuussa pelkästään Afganistanin ja Tadzhikistanin rajalla takavarikoitiin reilut 336 kiloa huumeita. Lokakuun alussa Venäjän rajavartijat löysivät liki 40 kiloa huumeita yhdestä maahan pyrkineestä Ladasta.
Useita päiviä aiemmin Venäjän rajavartiosto takavarikoi Tadzhikistanin rajalla 178 kiloa raakaa oopiumia. Tadzhikistan on sekä oopiumia tuottavien unikkojen tärkein viljelyalue että huumekaupan keskeinen välietappi Afganistanin ja Venäjän välissä.
Huumekaupan valvonta alueella on käytännössä mahdotonta köyhyyden, sisällissotien ja vaikeakulkuisen maaston vuoksi. Edes venäläisten rajavartijoiden pysyvä läsnäolo ei ole tukkinut huumevirtoja.
Keski-Aasian tasavallat kamppailevat kaksitahoisen ongelman kanssa: yhtäältä ne pyrkivät avaamaan rajojaan vauhdittaakseen kaupankäyntiä, mutta samalla se kiihdyttää myös huumekauppaa näillä 2 000 vuotta vanhoilla reiteillä, jotka legendaarisena silkkitienä yhdistivät Aasian Eurooppaan.
Kirgisian viranomaiset ovat erityisen huolissaan siitä, että maasta on tulossa tärkeä huumekaupan väylä.
"Huumekaupan kasvu Kirgisiassa on saavuttamassa kansallisen hätätilan mittasuhteet ja vaatii tehokkaita toimia rangaistusten koventamiseksi", sanoo maan huumevalvontakomission varapuheenjohtaja Asarbek Mamajev.
Huolta lisää Karakorumin valtatien Kirgisian puoleisen osan lähestyvä avaaminen. Tie yhdistää Keski-Aasian Kiinaan, Pakistaniin, Iraniin ja Afganistaniin. Komission tietojen mukaan Kirgisian pelloista yli 60 000 hehtaaria kasvaa villihamppua ja unikkoa.
Vuoden 1995 ja kuluvan vuoden alkupuoliskon aikana Kirgisian viranomaiset takavarikoivat yli tonnin verran erilaisia huumeita. Asiantuntijoiden mukaan kyse on kuitenkin vain jäävuoren huipusta, sillä maassa liikkuu huumeita kymmenkertainen määrä.
Joka 14. Kirgisiassa tehty rikos liittyy huumeisiin, ja puolet huumeiden salakuljetuksesta tuomituista on alle 30- vuotiata. Kirgisian huumekaupan keskus on Oshin kaupunki, josta kauppaa käydään moneen suuntaan.
Jonkin verran huumeita menee Uzbekistaniin, mutta siellä hallituksen tiukka linja on pitänyt ongelman kuta kuinkin hallinnassa. Maassa käynnistetään joka vuosi laajoja huumeiden vastaisia kampanjoita Musta unikko -tunnuksella. Viime vuonna onnistuttiin tuhoamaan 150 tonnia unikkoja ja 25 tonnia cannabis- kasveja.
On arvioitu, että Venäjälle saapuvasta marihuanasta tulee 93 prosenttia Kazakstanista, kun taas hasiksesta on 85 prosenttia peräisin Kazakstanista ja Uzbekistanista.
Kazakstanin olosuhteet ovat miltei täydelliset huumeiden kasvatusta ajatellen. Viranomaiset arvioivat, että pelkästään Chujoen laaksossa kasvaa 138 000 hehtaaria villihamppua. Siitä voidaan valmistaa jopa 5 000 tonnia marihuanaa vuodessa.
Tämä runsaus on vetänyt puoleensa huumeiden käyttäjiä kaikkialta entisen Neuvostoliiton alueelta sekä miltei toisen mokoman salakuljettajia.
"Tiedossa olevien narkomaanien määrä Kazakstanissa on viisinkertaistunut vuosikymmenen aikana", sanoo Anatoli Vyborov, joka johtaa huumekauppaa valvovaa osastoa maan sisäministeriössä.
Vyborovia kutsutaan Kazakstanin huumejengeissä Kiusankappaleeksi. Hän kertoo, että tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana maassa kirjattiin 3 300 huumeisiin liittyvää rikosta ja 45 huumeluolaa suljettiin. Huumeita takavarikoitiin 1 527 kiloa.
Keski-Aasian maat pyrkivät lisäämään yhteistyötään huumeiden vastaisessa taistelussa, mutta kazakstanilaisten mukaan se ei ole toistaiseksi edennyt juuri pitemmälle kuin keskusteluihin Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) säännöllisissä kokouksissa.
Alueen kasvavan huumeongelman taustalla on taloudellinen eriytyminen, joka seurasi Neuvostoliiton hajoamista 1991. Monet Keski-Aasian maiden asukkaat jäivät vaille työtä ja toimeentuloa, ja nekin, joilla on työpaikka, saavat usein odottaa palkkaansa kuukausitolkulla.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että yhä useammat suuntautuvat huumeiden viljelyyn tai kauppaan. Siinä on riskinsä, mutta se tuo myös tuloja. (Inter Press Service)
