Christchurch, Uusi-Seelanti,, 05.02.96 (IPS) – Palmujen reunustamat Mururoan ja Fangataufan atollit lepäävät jälleen kaikessa rauhassa Tyynenmeren kimaltelevassa syleilyssä. Ympäristönsuojelijat kuitenkin pelkäävät, että ne ovat Ranskan ydinkokeiden jäljiltä vaarallisia ydinjätevarastoja. He vaativat puolueetonta tutkimusta sen selvittämiseksi, kuinka turvallisia ydinjätesuojia atollien maanalaiset kalliot ovat.
Australian lääkärien ydinsotaa vastustavan järjestön varapuheenjohtaja Tilman Ruff moittii sitä, että terveysseurantaa ei ole järjestetty suurimmassa vaarassa oleville ihmisille, kuten ydinkoealueen lähisaarten asukkaille tai niille 13 000 polynesialaiselle, jotka työskentelivät koeohjelmissa.
Tahitissa ei pidetty syöpärekisteriä ennen vuotta 1980, ja monet syöpätapaukset jäävät yhä kirjaamatta. Myös Ranskan Polynesian syöpätilastot ovat erittäin puutteelliset.
Ranska on antanut Kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle luvan tutkia atolleja ja ydinkoeraportteja. Uudessa-Seelannissa monet epäilevät, että YK:n alainen järjestö on liian myötäsukainen ydinteknologialle tehdäkseen luotettavan raportin. Salailua ja vähättelyä
"Ranska on ennenkin salannut ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden vakavat terveyshaitat, joten kukaan ei luota sen lausuntoihin ydinkokeiden vaikutuksista", sanoo Uuden-Seelannin oppositiossa olevan työväenpuolueen johtaja Helen Clark. Hän haluaa, että tutkimuksen tekevät ympäristökysymyksiä tuntevat riippumattomat tiedemiehet.
"Kun IAEA tutki Tshernobylin onnettomuuden 1986, se väitti, että 30 ihmistä oli kuollut ja loput kärsivät 'säteilykauhusta'", Clark muistuttaa. Tuoreet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kilpirauhassyöpä ja leukemia yleistyivät alueella voimakkaasti.
Uusiseelantilainen tiedemies Alan Poletti on nimitetty IAEA:n Mururoalle lähtevään tutkimusryhmään. Oppositiota edustava Keith Locke kuitenkin huomauttaa, että Poletti oli jäsenenä myös Uuden-Seelannin hallituksen asettamassa komissiossa, joka tutki ydinkäyttöisten laivojen turvallisuutta.
"Monet täkäläiset tutkijat ovat eri mieltä komission johtopäätöksestä, jonka mukaan laivat ovat turvallisia. Me pelkäämme, että Polettilla voi olla samanlainen pehmeä asenne IAEA:n tutkimusryhmässä, jonka muut jäsenet saattavat olla yhtä lailla Ranskalle myötämielisiä", Locke selittää.
Salaisuuden verho on peittänyt Mururoan ydinkokeita. Ranskan armeija tosin päästi neljä ryhmää tekemään tutkimuksia alueelle, mutta niiden käytettävissä olevaa aikaa ja tiedon saantia rajoitettiin.
Alueella kävi ranskalainen tutkimusryhmä 1982 ja uusiseelantilaisten, australialaisten ja papuauusiguinealaisten muodostama ryhmä vuotta myöhemmin. Ranskalaisen valtamerentutkijan Jacques Cousteaun ryhmä vieraili alueella 1987 ja ydinsotaa estämään pyrkivän ranskalaisten lääkärien järjestön väki 1990.
Maailman luonnon säätiön Uuden-Seelannin osaston johtaja Chris Laidlaw pelkää, että ranskalaiset yksinkertaisesti lähtevät atolleilta tai luovuttavat laitteensa kenelle tahansa kiinnostuneelle.
"Geologit ovat tehneet tietokonemalleja atollien kallioperästä, johon on tullut halkeamia. He odottavat, että ennemmin tai myöhemmin jonnekin ilmaantuu radioaktiivinen vuoto. Milloin, ja kuinka suuri, sitä ei tiedä kukaan", Laidlaw sanoo.
Hänen mielestään alueelle on järjestettävä pitkälle tulevaisuuteen jatkuva valvonta. Vastuu siitä kuuluu Ranskalle, se ei saa jättää laskujaan eteläisen Tyynenmeren järjestöjen maksettaviksi.
"Tarvitaan sopimus siitä, että vastuu kaikista mahdollisista ydinkokeista tulevaisuudessa aiheutuvista vahingoista kuuluu niiden suorittajalle", vaatii entinen diplomaatti Laidlaw.
Mururoan atolli on ydinkokeiden vaikutuksesta vajonnut 1-2 metriä, mikä tekee välttämättömäksi muurien rakentamisen merta vastaan. Lisäksi atollin pinta on halkeillut.
Mururoan koralleja tutkimalla on saatu selville, että maanalaisten ydinkokeiden jäljiltä on tapahtunut radioaktiivisia päästöjä. Vuonna 1983 ja 1987 tehdyt tutkimukset osoittivat, että radioaktiivisuus on kulkenut veden mukana läpi atollin.
Greenpeace ilmoitti löytäneensä erittäin myrkyllistä cesium-134:ää planktonista, jota se keräsi 1990 Mururoan ympärille julistetun 12 mailin sulkuvyöhykkeen ulkopuolelta.
"Tämä kertoo luultavasti siitä, että hidas vuoto on alkanut jostakin kelvottomasta korkea-aktiivisen ydinjätteen varastopaikasta. Se muodostuu veden haurastuttamista kallioista, joiden tiiviyttä räjähdykset ovat huomattavasti heikentäneet", Ruff arvioi.
Uusiseelantilainen meribiologi Ken Grange sanoo, että radioaktiivista vuotoa voitaisiin mitata tutkimalla Mururoan korallien kasvurenkaita.
"Kasvurenkaiden rakenne osoittaa, ovatko säteilylle altistuneet riuttoja muodostavat korallit vai syvemmällä olevat mustat korallit. Tämän kartoittaminen voisi olla osa riippumatonta tutkimusta, jota esitetään kokeiden ympäristövaikutusten selvittämiseksi", sanoo Grange, joka johtaa Greenpeacea tieteellisissä kysymyksissä avustavaa komiteaa. (Inter Press Service)
