Budapest,, 22.01.96 (IPS) – Yritykset kohentaa Unkarin mustalaisten asemaa sosialismin vuosikymmenten aikana epäonnistuivat surkeasti – ja markkinatalous näyttää vain pahentavan puolimiljoonaisen vähemmistön ahdinkoa.
"Mustalaiset ovat muiden ennakkoluulojen uhreja. Sen vuoksi jopa koulutetut romanit ovat vailla työtä", sanoo Zsolt Csalog. Hän on tunnettu kirjailija ja dokumenttielokuvien tuottaja, joka on perustanut useita mustalaisten asioita ajavia järjestöjä.
Unkarin mustalaisista on työttömänä 70 prosenttia, kun työttömyysaste on maassa keskimäärin 12 prosenttia. Romaneista vain vajaalla kahdeksalla prosentilla on ammattikoulutus; muista unkarilaisista ammattitaitoisia on liki 30 prosenttia. Kokonaan vailla koulusivistystä on mustalaisista 51 prosenttia ja koko väestöstä 12 prosenttia.
Unkarissa viime vuosikymmenillä valtaa pitäneet kommunistit koettivat auttaa mustalaisia asunto- ja koulutusohjelmien avulla. Tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi.
Monet uuden kodin saaneet romanit huomasivat, että he eivät selviä velanhoitokuluista ja muista maksuista, joten he muuttivat pois. Mustalaisten asunto-ohjelmat herättivät lisäksi pahaa verta unkarilaisissa, jotka joutuivat jonottamaan valtion asuntoa jopa 15 vuotta.
Mustalaiset tapasivat ansaita leipänsä erilaisissa "hanttihommissa", jotka eivät edellyttäneet ammattikoulutusta. Markkinatalous on kuitenkin supistanut sellaisten työpaikkojen määrää, kun esimerkiksi suuret valtiolliset rakennusfirmat on lopetettu.
Yhä useammat mustalaisperheet joutuvat elämään sosiaaliavun varassa. Perheet ovat yleensä suuria: lapsia on vähintään tuplasti unkarilaisperheisiin verrattuna. Niinpä romanit muodostavat viisi prosenttia Unkarin väestöstä, mutta koululaisista heitä on 12 prosenttia.
Vain puolet mustalaislapsista käy peruskoulun loppuun 16 ikävuoteen mennessä. Moni kuitenkin paikkaa aukon myöhemmin, sillä 77 prosenttia 26-29 -vuotiaista romaneista oli suorittanut peruskoulun vuonna 1993. Unkarilaisnuorista 90 prosenttia jatkaa opintojaan kahdeksanvuotisen peruskoulun jälkeen, mutta romaneista vain vajaat 5 prosenttia.
Mustalaisten asemaa tutkineen Jozsef Choli Daroczin mukaan romanilapset törmäävät koulussa moniin ongelmiin: he tulevat köyhistä oloista, heidän vanhemmillaan on tuskin mitään koulutusta ja he joutuvat aivan outoon ympäristöön. "Vähemmistö tulee kouluihin, joissa enemmistö ei tiedä heistä mitään. Useimmat unkarilaisista opettajista eivät tunne lainkaan oppilaikseen tulevien mustalaislasten kulttuuria."
"Ongelma on vakava, sillä kokemukset Euroopasta ja Yhdysvalloista osoittavat, että koulu on paras paikka taistella rasismia ja syrjintää vastaan", Csalog jatkaa.
Unkarissa on kuitenkin 15 koulua, joissa mustalaisten tarpeet on otettu huomioon opetusohjelmissa. Yksi niistä on vuonna 1994 perustettu Gandhin lukio, joka valmentaa romaninuoria yliopisto-opintoihin. Opetusohjelmaan sisältyy romanikulttuurin ja -kielen kursseja sekä erityiskursseja sosiologiasta, psykologiasta ja kirkkohistoriasta.
Unkarin mustalaisia – kuten köyhiä vähemmistöjä kaikkialla – syytetään usein rikollisiksi. Monien mielestä mustalaiset eivät halua tehdä työtä, vaan elävät varastelemalla. Käsityksen jakavat myös useat poliisit.
Unkarin parlamentin ihmis- ja vähemmistöoikeuksien komitea on joutunut puuttumaan moniin tapauksiin, joissa poliisit ovat pahoinpidelleet mustalaisia, joskus täysin aiheettomasti. Yksi romani kuoli viime vuonna jouduttuaan virkavallan hakkaamaksi.
Varmaa tietoa ei ole siitä, onko mustalaisiin kohdistuva väkivalta lisääntynyt, vai tuleeko tapauksia vain aiempaa enemmän päivänvaloon.
Myös tiedotusvälineillä on oma roolinsa ennakkoluulojen ylläpitämisessä. Csalogin mukaan tiedotusvälineet käyttävät mustalaisista kertoessaan liian harvoja lähteitä ja nojautuvat usein pelkästään viranomaisten käsityksiin.
Csalog on koettanut korjata puutteen perustamalla Mustalaisten tietotoimiston, joka tarjoaa asiallista tietoa romaneista valtion uutistoimiston MTI:n asiakkaille.
Unkarin mustalaisrahasto saa valtiolta vajaat viisi miljoonaa markkaa vuodessa vakavimpien ongelmien ratkaisuun. Lisäksi valtio rahoittaa Unkarin 11 vähemmistöneuvostoa noin 11 miljoonalla markalla.
Mustalaisrahaston puheenjohtaja Andras Biro kertoo, että tarkoituksena on pyytää länsimaista apua Unkarin mustalaisille. Hän uskoo, että tilanne voi nyt olla otollinen, koska ulkomailla kannetaan suurta huolta unkarilaissiirtolaisista ja varsinkin mustalaisten muuttoliikkeestä länteen.
Säätiö suunnittelee jakavansa maata mustalaisperheille, jotka haluavat ansaita elantonsa maanviljelijöinä. Säätiö ostaisi maat ja vuokraisi ne viljelijöille. Jos he saavat tilan kannattamaan, maa voidaan luovuttaa heille omaksi. Säätiö kaavailee myös lainojen takaamista mustalaisten yrityksille sekä romanien koulutuksen ja tiedotuksen edistämistä.
Aikaa ei ole paljon. "Jos unkarilainen yhteiskunta ei pysty kohentamaan mustalaisten asemaa huomattavasti lähivuosina, seurauksena voi olla etnisiä yhteenottoja", varoitettiin joulukuussa julkistetussa ihmisoikeusjärjestöjen raportissa. (Inter Press Service)
