Helsinki,, 30.10.95 (IPS) – Poliittinen kaaos ja yhteiskunnallinen epäjärjestys pahentavat osaltaan Somalian kasvavia ympäristöongelmia. Vailla johtoa olevan maan luontoa riistävät sekä asukkaat että ulkopuoliset, Suomessa asuva somali Nur Mohammed kertoo.
"Somalian ympäristöongelmista ei tiedetä juuri mitään kotimaani ulkopuolella", Mohammed jatkaa." Hän johtaa Somalian ympäristöryhmä -järjestöä, joka on toimii sekä Somaliassa että ulkomailla somalipakolaisten keskuudessa.
Sisällissodan raatelema Somalia oli kansainvälisen huomion keskipisteenä vielä muutama vuosi sitten, kun YK:n rauhanturvajoukot tekivät sinne näyttävän maihinnousun Yhdysvaltain johdolla.
Kun YK-joukot alkoivat vetäytyä Somaliasta, poistuivat myös televisiokamerat. Yritykset ratkaista maan sisällissotaan johtaneita ristiriitoja kuitenkin kariutuivat, eikä maassa ole edelleenkään toimivaa hallitusta.
Vuonna 1993 perustettu Somalian ympäristöryhmä pyrkii toimimaan sillanrakentajana väestöryhmien välillä ja keskittämään huomiota ympäristöongelmiin, jotka koettelevat kaikkia tasapuolisesti.
"Vakavimpiin ongelmiin kuuluu vesillämme harjoitettu ryöstökalastus. Valtavat länsimaiset ja aasialaiset kalastuslaivastot imevät kalakantamme kuiviin. Meillä ei ole keskushallitusta, merivoimia eikä rannikkovartiostoa, joten olemme voimattomia ryöstökalastuksen edessä", Mohammed selvittää.
Kalastuksella on hankittu noin 15 prosenttia Somalian vaatimattomasta kansantuotteesta. Kalastuksesta elantonsa saaneet somalit ovat Mohammedin mukaan nyt suurissa vaikeuksissa, sillä ulkomaisen rosvouksen takia heidän saaliinsa jäävät surkean pieniksi.
Somalikalastajilta puuttuvat myös syvänmerenpyynnissä tarvittavat isot alukset.
Ympäristöryhmä epäilee, että Somalian Punaisenmeren rantavesiin on kaadettu myrkyllisiä jätteitä. "Rannoille huuhtoutuu jatkuvasti kuolleita kaloja. Lisäksi monet ihmiset ovat kärsineet oudoista hermosto-oireista, päänsärystä ja pahoinvoinnista. Oireiden aiheuttajan uskotaan olevan peräisin ilmasta, vaikka meillä on tuskin lainkaan teollisuutta."
Mohammed valittaa, että hänen ryhmällään ei ole voimavaroja tutkia ongelmia. "Me vetoamme Greenpeaceen ja YK:n ympäristöjärjestöön, että ne tulisivat avuksemme."
Ympäristöryhmällä on Somaliassa kaksi toimivaa osastoa, yksi pääkaupungissa Mogadishussa ja toinen Kismayussa. Ne järjestävät valistuskampanjoita, joissa ihmisille selvitetään ympäristöstä aiheutuvia terveysvaaroja.
"Ne ovat yksinkertaisia ongelmia, mutta ihmiset tarvitsevat neuvoja ja tukea niistä selvitäkseen. Esimerkiksi koleraa ja lavantautia on paljon, koska maamme jätehuolto ei toimi."
Mohammed kertoo, että ympäristöryhmät neuvovat ihmisiä polttamaan tai hautaamaan kotitalousjätteensä. Lisäksi heitä opastetaan eristämään jätteet pois alueilta, joilla asutaan ja syödään. "Tämä on vastaus selkeään tarpeeseen ja työtä, jonka tulokset jokainen näkee helposti."
Ympäristöryhmässä toimii pääasiassa nuoria vapaaehtoisia ja sen budjetti on minimaalinen. Koska voimavarat eivät riitä suurten ongelmien ratkaisuun, ryhmä keskittyy lähinnä valistukseen.
Ryhmä kantaa huolta myös Somalian hupenevista villieläinkannoista.
"Tuskin mitään eläimiä on jäljellä. Sota tappoi tai ajoi ne pakoon, ja nälänhädän aikana paljon villieläimiä pyydettiin ruuaksi. Koska tuliaseita on melkein kaikilla, metsästäminen oli helppo keino hankkia ruokaa."
Mohammedin mukaan somalialaisille täytyy opettaa, miten luonnon tasapaino säilytetään. "Se on hidas prosessi", hän myöntää.
Pakolaisena Suomeen tullut Mohammed pitää jatkuvasti yhteyttä kotimaahansa ja yrittää hankkia ulkopuolista tukea Somalian ympäristöryhmän toiminnalle.
"Voimme tehdä itse paljon, mutta merten suojelussa ja myrkkyjätteiden torjunnassa tarvitsemme kansainvälistä apua", hän sanoo. (Inter Press Service)
