New York,, 16.10.95 (IPS) – Vuonna 1961 perustettu Sitoutumattomien maiden liike (NAM
NAM:n julistusesitys moittii perinteisin sanakääntein rikkaita maita ja kansainvälisiä luottolaitoksia köyhien maiden unohtamisesta ja kehitysavun vähentämisestä.
Arvostelijoiden mielestä 111 jäsenmaata käsittävän NAM:n pitäisi muuttaa strategiaansa pysyäkseen ajan tasalla kylmän sodan jälkeisessä maailmassa.
"En usko, että heitä hyödyttää paljoakaan jatkaa keskustelua kehitysavun prosenttitavoitteista, kaupan suosituimmuusjärjestelyistä ja hyödykkeiden hintojen vakauttamisesta. Ne ovat 1970-luvun kysymyksiä", sanoo YK:n vuotuisen Inhimillisen kehityksen raportin laatija Mahbub ul Haq.
Hänen mielestään NAM:n pitäisi syöttää markkinatalouden periaatteet takaisin rikkaille maille. "Niiltä pitäisi kysyä: Miksi te käytätte maailman yhteistä omaisuutta omaksi eduksenne? Ja: Onko oikein, että rikkaat maat tuottavat 80 prosenttia maailman saasteista joutumatta maksamaan siitä?"
Haqin mukaan saastuttaja maksaa -periaate toisi kehitysmaille liki 3 500 miljardia markkaa vuodessa. Siihen verrattuna vuotuinen kehitysapu – reilut 200 miljardia markkaa – on pikkurahaa. "Saastemaksu ei olisi hyväntekeväisyyttä, vaan oikeutettua tuloa."
Toinen alue, jolla köyhien maiden tulisi Haqin mielestä panna rikkaat tilille, on kauppa. Tuoreen tutkimuksen mukaan teollisuusmaiden järjestön OECD:n 24 jäsenmaasta 22 on lisännyt kaupan esteitä samaan aikaan, kun ne vaativat vapaata pääsyä kehitysmaiden markkinoille. Köyhät maat menettävät protektionismin vuoksi 860 miljardia markkaa vuodessa. (Inter Press Service)
