Khartum,, 22.09.95 (IPS) – Sudan on joutunut myöntämään, että kuokka ja pärekori eivät ole riittävät aseet suurkanavien rakentamisessa. Kaksi Sinisen Niilin kunnianhimoista kanavahanketta on jouduttu panemaan jäihin rahapulan vuoksi. Egypti voi huokaista helpotuksesta, sillä se on pelännyt kanavien verottavan mailleen virtaavia vesivaroja.
Sudanin keinokastelu- ja vesivarojen ministeri Yacoub Abu Shoura ilmoitti syyskuussa, että maan hallitus ei pysty rakentamaan kanavia surkean rahatilanteen vuoksi. Hän syytti rahapulasta länsimaita, jotka ovat jäädyttäneet kehitysapunsa Sudanille.
Kanavahankkeiden hinnaksi oli laskettu 65 miljoonaa dollaria (286 miljoonaa markkaa). Tarkoitus oli ohjata Sinisen Niilin vettä Sudanin vilja-aitan eli maan keskiosien keinokasteluun.
Sudanin sotilashallitus valjasti pari vuotta sitten valtion tiedotusvälineet kanavahankkeiden äänitorviksi ja yllytti kansalaisia kaivupuuhiin kuokat ja pärekorit aseinaan. Talonpojille luvattiin, että viljelymaa laajenisi nykyisestä neljästä miljoonasta hehtaarista 5,5 miljoonaa, kunhan kanavat valmistuisivat.
Yli 30 000 vapaaehtoista rehki kanavatyömailla kolme kuukautta. Pian heille kuitenkin valkeni, että käsityökalut eivät ole paras mahdollinen apu silloin, kun tarkoituksena on kaivaa yli 300 kilometrin pituudelta 50 metriä leveää ja 15 metriä syvää kanavaa.
Vapaaehtoiset poistuivat työmailta, mutta lupasivat sen sijaan kerätä kokoon 27 miljoonan dollarin (119 mmk) edestä varoja rakennushankkeeseen. Sekään ei onnistunut.
Ministeri Abu Shoura kuvaa tilannetta näin: "Paikallisten yhteisöjen antama tuki oli vähäistä, eikä haaveesta tullut totta."
Kyseessä on toinen kerta reilun kymmenen vuoden sisällä, kun Sudan on luopunut suuresta kanavahankkeesta. 1984 Sudanin kansan vapautusarmeijan (SPLA) sissit pakottivat Jonglein kanavaa Etelä-Sudanissa kaivaneen ranskalaisfirman lopettamaan työnsä.
SPLA väitti, että kanava olisi kuivattanut Suddin suoalueen ja nopeuttanut aavikon etenemistä etelästä.
Sudanin pohjoinen naapurimaa Egypti on kantanut huolta Niilin vesistä aina faaraoiden ajoista lähtien. Niilin latvajoet, Etiopian ylängöltä lähtevä Sininen Niili ja Itä- Afrikan Victorianjärveltä tuleva Valkoinen Niili, yhtyvät Sudanin pääkaupungissa Khartumissa ja jatkavat matkaansa pohjoiseen kohti Egyptiä ja Välimerta.
Egypti jyrähti varoittavasti heinäkuussa, kun Sudanin vaikutusvaltaisen islamilaisen papiston edustaja Hassan al Turabi uhkasi romuttaa Niilin vesien jaosta 1959 tehdyn sopimuksen. Sen mukaan Egypti saa käyttää 55,5 miljardia kuutiota vettä ja Sudan 18,5 miljardia kuutiota.
Sudan on puolestaan varoittanut, että se kumoaa kaikki Egyptin kanssa tekemänsä sopimukset, jos naapuri ryhtyy hyökkäystoimiin Halaibin raja-alueella. Maat kiistelevät alueesta sen runsaiden mineraalivarojen vuoksi.
Egypti ja Sudan ovat syytäneet toisilleen uhkauksia siitä lähtien, kun Egyptin presidentti Hosni Mubarak syytti Sudania häntä vastaan Etiopiassa kesäkuussa tehdystä murhayrityksestä. Sudan on kiistänyt syytöksen.
Sudanin kyvyttömyys hankkia rahoitusta kanavilleen liittyy sen haluttomuuteen taipua kansainvälisen yhteisön tahtoon.
Useimmat tukijat, Yhdysvallat ensimmäisenä, keskeyttivät apunsa Sudanille pian sen jälkeen, kun kenraaliluutnantti Omar Hassan al Bashir kaappasi vallan 1989. Suomen kehitysapu keskeytettiin 1991. Ihmisoikeusjärjestöjen raportit Sudanin sotilasjuntan toiminnasta ovat varmistaneet rahahanojen kiinnipysymisen. Yhdysvallat on lisäksi kirjannut Sudanin kansainvälistä terrorismia tukevien maiden mustalle listalle.
Viime vuonna al Bashir ilmoitti, että Sudan pärjää ilman ulkomaista apuakin. Avun osuus oli enää kaksi prosenttia Sudanin tuloista budjettikaudella 1993-94. Ennen sotilasvallankaappausta apu kattoi 60 prosenttia menoista.
Korvatakseen menetyksen Sudanin johto on koettanut hankkia lisää vientituloja. Niiden oli määrä kasvaa miljardiin dollariin (4,4 mrd. mk) tänä vuonna, mutta tavoite jäänee saavuttamatta, sillä edellisen kauden tulos oli alle puolet siitä.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on uhannut erottaa Sudanin jäsenyydestään. Sudan on rahastolle velkaa 1,76 miljardia dollaria (7,7 mrd. mk).
Sudanille ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kiristää vyötä. Varapresidentti kenraalimajuri Zubier Mohmaned Salih on yllyttänyt 30 miljoonaa sudanilaista kaksinkertaistamaan työnsä tuoton.
Sudanin hallitus lopetti leipäviljan tukiaiset elokuussa ja seurauksena oli 50 prosentin korotus leivän hintaan. Opiskelijoiden johdolla aloitettu tuhansien ihmisten mielenosoitus hinnankorotuksia vastaan muuttui mellakoinniksi syyskuun alkupuolella.
Köyhyydestään huolimatta Sudanilla on ollut vuodesta 1983 varaa käydä sotaa maan eteläosien itsenäisyyttä vaativaa liikettä vastaan. Sota, ajoittaiset kuivuudet ja hallituksen politiikka ovat osasyynä siihen, että Sudanin henkeä kohden laskettu kansantuote on vain 270 dollaria (1 190 mk). (Inter Press Service)
