Rio de Janeiro,, 04.09.95 (IPS) – Maailman ruokatottumukset ovat yhdenmukaistuneet: peruna, maissi, riisi ja vehnä muodostavat jo 60 prosenttia ihmisten ravinnosta maapallolla.
Sademetsissä kasvaa 80 000 syötäväksi kelpaavaa kasvia, mutta ihminen käyttää niistä vain 10 000:ta ja viljelee vain 150:tä. Ihmisen ravinnosta 80 prosenttia on nykyisin peräisin 12 kasvista.
Asiantuntijoiden mukaan ihmisravinnon perustan kutistuminen uhkaa aiheuttaa lisää ongelmia tulevaisuudessa. Jo nykyisellään 500 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja 15 miljoonaa kuolee aliravitsemukseen joka vuosi.
Maailman elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n kasvivarantoihin keskittyvää komissiota johtava Esquinas Alcazar arvioi, että jos maapallon ravinnon tuotanto koetetaan pitää edes tasoissa väestönkasvun kanssa, sen tulisi kasvaa 70 prosenttia seuraavien 30 vuoden aikana.
Ravinnoksi käytettävän kasvi- ja geenipohjan rajoittuminen muutamiin kaikkialla viljeltyihin kaupallisiin lajikkeisiin lisää Alcazarin mukaan riskiä, että yksi ainoa tuholainen voi aiheuttaa laajan nälänhädän lyhyessä ajassa.
Juuri niin tapahtui Irlannissa viime vuosisadalla, kun perunarutto sai aikaan nälänhädän ja joukkomittaisen maastamuuton. Yhdysvaltain eteläosissa koettiin katastrofi 1971, kun koko maissisato tuhoutui, ja Brasiliassa kaakaosato mätänee paraikaa.
Brasilian maataloustutkimusyhtiön johtajan Alberto Duque Portugalin mielestä elintarvikkeiden saannin turvaaminen edellyttää viljelykasvien geenipohjan laajentamista.
Hänen mukaansa käytettävissä on vain viisi prosenttia maailman geenipankkien sisällöstä. Tilannetta pahentaa liiallinen riippuvuus muutamista harvoista ruokakasveista.
Andien perunaa, Amerikoista lähtenyttä maissia, Välimeren seudun vehnää ja aasialaista riisiä viljellään nyt kaikkialla maailmassa. Sama pätee etiopialaiseen kahviin, bolivialaiseen maapähkinään, brasilialaiseen kumipuuhun ja afrikkalaiseen ölypalmuun.
"Maailmassa ei ole maata, joka ei olisi vähintään 90- prosenttisesti riippuvainen muiden maiden geneettisistä voimavaroista", sanoo Alcazar. Hänen mielestään se on selvä osoitus maailmassa vallitsevasta "ravintokolonisaatiosta".
Samaan aikaan lukemattomia hyötykasveja menetetään ja unohdetaan. Sellainen on esimerkiksi perulainen tarwi-papu, joka sisältää valkuaista kaksinkertaisesti salkopapuun verattuna. Silti tarwia viljellään enää Andien vuoriston syrjäisimmillä kolkilla.
FAO:n asiantuntija Jose de Souza Silva muistuttaa, että kolonialismi on päivän sana myös geenivarantojen maailmassa. Suurin osa maailman kasvi- ja eläinlajeista on kotoisin eteläisen pallonpuoliskon köyhistä maista, ja tähän asti niitä on voitu hyödyntää maksutta. Nyt rahan ja teknologian omistajat pohjoiselta pallonpuoliskolta aikovat patentoida etelän geenivarannot omissa nimissään.
Latinalaisen Amerikan maiden ravintoasiantuntijat kokoontuivat elo-syyskuun vaihteessa Brasiliassa. Kokous oli osa valmistautumista ensi kesänä Leipzigissa Saksassa pidettävään maailmanlaajuiseen kasvigenetiikan kokoukseen.
Eteläamerikkalaisten mielestä Leipzigin kokous tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden ottaa puheeksi geenien patentoimishankkeisiin liittyvä epäoikeudenmukaisuus. (Inter Press Service)
