Manila,, 28.08.95 (IPS) – "Tiikerin ruumiinosien syömisen sanotaan antavan ihmiselle kissapedon legendaariset seksuaaliset kyvyt", kertoo taustaääni televisiomainoksessa, jossa näytetään kahden tiikerin parittelua. "Sinäkin pystyt rakastelemaan täydet 15 sekuntia."
Miljoonat aasialaiset satelliittikanavien katsojat ovat nähneet viime kuukausina mainoksen, jonka tarkoituksena on puhkaista myytti tiikerituotteiden taikavoimista. Kampanjan tunnuksena on "Tuhotkaa myytti, ei tiikereitä".
Varsinkin Kiinassa, Taiwanissa ja Etelä-Koreassa elää yhä vahva usko siihen, että tiikerin ruumiinosien, eritoten peniksen, syöminen parantaa potenssia.
Tilanteen tekee erityisen ironiseksi se, että Aasian maiden taloudellinen vaurastuminen "taloustiikereiksi" uhkaa tappaa tiikerit sukupuuttoon. Itäaasialaisten rikastuminen on lisännyt tiikerituotteiden kysyntää ja kiihdyttänyt eläinten salakaatoa muissa Aasian maissa.
Koko maailmassa on jäljellä alle 5 000 luonnonvaraista tiikeriä. Kissapedon kahdeksasta alalajista kolme on kuollut sukupuuttoon kymmenen viime vuoden aikana.
"Nykyisellä tuhoamisvauhdilla tiikerit ovat kadonneet luonnosta ennen vuotta 2000", varoittaa New Yorkissa päämajaansa pitävä luonnonsuojelujärjestö Wildlife Conservation Society (WCS). Se käynnitsi tänä vuonna viisivuotisen kampanjan tiikerin pelastamiseksi.
Järjestön mukaan tiikereitä tapetaan miltei yksinomaan kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin. Kiinalaiset uskovat tiikerin osien auttavan moninaisiin vaivoihin aina selkäsärystä huononäköisyyteen. Tiikerinpeniskeittoa pidetään maagisena potenssilääkkeenä, vaikka tieteellistä näyttöä sen tehosta ei ole. Annos erikoisherkkua maksaa noin 1 500 markkaa.
Eläintuotteiden kauppaa valvova Traffic-järjestö arvioi kuitenkin, että tiikeri on edelleen tuottoisa mustan pörssin kauppatavara Kiinassa ja Taiwanissa. Japanissa kauppa on yhä luvallista.
Kiina on tiikerituotteiden suurin valmistaja, mutta se käyttää raaka-aineena muista maista pyydystettyjä eläimiä. Kiinan oma tiikerikanta on romahtanut sen seurauksena, että kissapeto julistettiin tuhoeläimeksi vuosikymmeniä sitten. WCS:n mukaan Thaimaassa, Taiwanissa ja Kiinassa on kokeiltu myös julmaa tiikeritarhausta lääkekaupan tarpeisiin.
Trafficin Itä-Aasian johtaja Judy Mills pelkää, että tiikerituotteille löytyy ostajia myös Japanista ja sellaisista länsimaista, joissa on runsaasti aasialaista väestöä. Näiden maiden lainsäädäntö ei aina ota kantaa ulkomaisiin kissaeläimiin.
Valtaosa maailman tiikereistä – yli 3 000 yksilöä – elää Intiassa ja Nepalissa. Sielläkin kannat ovat huvenneet salametsästyksen ja ihmisasutuksen leviämisen myötä.
Muualla Aasiassa tiikerin tilanne on vielä huonompi. Siperiantiikeriä on tavattu enää kymmenesosassa sen perinteisestä elinpiiristä Venäjän kaukoidässä. Arviolta 300 yksilöstä alle 50 elää suojelualueilla.
WCS:n mukaan siperiantiikeriä uhkaavat alueelle rakennetut uudet tiet ja tieto siitä, että Kiinassa isoista kissoista maksetaan 17 000 – 44 000 markkaa. Se on paikalliselle väestölle valtava houkutin ryhtyä salakaatoon, järjestön raportissa huomautetaan.
Thaimaassa, Laosissa, Burmassa ja Vietnamissa on laajoja tiikereille varattuja luonnonalueita – mutta hyvin vähän tiikereitä. Thaimaan hallitus arvioi, että maassa asustelee 600 yksilöä, mutta WCS:n tutkimuksen mukaan todellinen luku on 150-200.
Tiedemiehet otaksuivat, että Burmassa, josta yhä on 40 prosenttia metsän peitossa, olisi runsaasti tiikereitä, mutta arvio jäi 300:n nurkille. Sumatran saarella kissapetoja on 400- 500 ja Etelä-Kiinassa alle 40.
Suojelualueiden perustaminen ei ole auttanut tiikereitä paljoakaan. Isot kissat ja ihmiset kilpailevat ruuasta, kuuluu WCS:n selitys tilanteelle.
Tohtori Ullas Karanth on tehnyt vuosikausia tutkimuksia Nagaraholen suojelualueella Etelä-Intiassa. "Joka päivä tuhannet kyläläiset menevät läheisiin metsiin ampumaan tai pyytämään ansoilla tiikereiden mieliruokaa. Lähes kaikilla suojelualueilla metsästys on kutistanut saaliseläinkannat niin pieniksi, etteivät ne riitä ruokkimaan tiikereitä", hän selvittää.
Juovaturkkien pelastamiseksi on vireillä monia hankkeita, ja eläinten laskentaa tehostetaan muun muassa radiolähettimien avulla. Millsin mukaan Itä-Aasian maat ovat viime vuosina tehneet parhaansa rajoittaakseen pyyntiä, mutta mustan pörssin kauppa uhkaa yhä tiikereiden säilymistä.
Asiantuntijoiden mukaan nyt onkin ratkaisevaa se, miten saadaan lopetetuksi tiikerin elinten kysyntä, joka ylläpitää laitonta kauppaa. WCS:n tv-mainoskampanja tähtää juuri siihen. Sen toivotaan tepsivän nuoren polven kiinalaisiin, jotka ovat ehkä vanhempiaan myötämielisempiä luonnonsuojelulle ja vähemmän tiukasti kiinni perinteissä. (Inter Press Service)
