San Francisco,, 14.08.95 (IPS) – Kalifornian yliopisto Los Angelesissa tunnetaan paremmin lyhenteellä Ucla. Monien mielestä lyhenne muodostuu nykyisin sanoista University of Caucasians Lost among Asians eli aasialaisten sekaan eksyneiden kaukasialaisten yliopisto.
Yhdysvaltain yliopistojen – varsinkin länsirannikolla sijaitsevien – etninen rakenne on muuttunut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana. Syynä on ollut erityisesti aasialaisperäisen väestön akateeminen ja taloudellinen menestyminen.
Lähes 40 prosenttia Uclaan viime vuosina hyväksytyistä opiskelijoista on amerikanaasialaisia. Myös Kalifornian Berkeleyn yliopistossa aasialaiset muodostavat jo yli kolmanneksen perustutkintojen opiskelijoista.
Berkeleyä pidetään Yhdysvaltain valtion yliopistoista arvostetuimpana ja valikoivimpana, joten opiskelupaikoista kilpaillaan ankarasti.
Berkeleyn etuihin kuuluu myös halpuus: lukukausimaksu on vain muutamia tuhansia dollareita vuodessa, kun se Stanfordin kaltaisissa yksityisissä laitoksissa hipoo 20 000 dollaria. Lisäksi opiskelijan syntyperä painaa Berkeleyn valinnoissa vähemmän kuin esimerkiksi itärannikon kuuluisissa Harvardin ja Yalen yliopistoissa.
Kuluneen vuoden aikana Yhdysvaltain yli on pyyhkäissyt konservatiivinen vastavallankumous. Se tahtoo kumota aiemman liberaalin talous- ja sosiaalipolitiikan, joka pyrki kohentamaan aasialaisten ja muiden vähemmistöjen asemaa.
Konservatiivien hyökkäyksen tärkeimpiin kohteisiin kuuluu 20 vuotta vanha kiintiöperiaate (affirmative action), joka turvaa vähemmistöille osuuden valtion viroista ja koulutuspaikoista.
Ei ole yllättävää, että kiintiöperiaatteesta käytävän taistelun pääkenttä on Yhdysvaltain runsasväkisin osavaltio, Kalifornia, joka muutenkin näyttää usein mallia muille.
Kalifornian kuvernööri Pete Wilson on tällä hetkellä ennakkosuosikki republikaanien seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Hän on käyttänyt rotu- ja siirtolaisongelmia näppärästi hyväkseen lisätäkseen kansansuosiotaan. Jyrkkä kanta rajan yli pyrkiviin meksikolaisiin turvasi Wilsonille helpon voiton viime vuoden kuvernöörinvaalissa.
Nyt Wilson on ottanut vaarin neuvonantajansa Richard Nixonin linjasta ja päättänyt kumota kiintiöperiaatteen Kalifornian yliopiston henkilökunta- ja opiskelijavalinnoissa.
Wilsonin tähtäimessä ovat Kalifornian aasialaiset, joita on kymmenisen prosenttia osavaltion 30 miljoonasta asukkaasta. He ovat hyötyneet takavuosina valtavasti kiintiöperiaatteesta, joka on avannut monia rotuennakkoluulojen aiemmin kiinni pitämiä ovia akateemiseen maailmaan ja työelämään.
Niitä, joiden mielestä Kalifornian yliopistoissa on jo liikaa aasialaisia, odottaa kuitenkin ikävä yllätys. Jos sisäänpääsy ratkeaisi pelkästään tiedollisin perustein, aasialaisia valittaisiin nykyistäkin enemmän.
Nyt 40-60 prosenttia opiskelijoista valitaan pelkästään koulutodistusten ja pääsykokeiden perusteella. Loppujen kohdalla ratkaisevia seikkoja ovat rotu, taloudellis- sosiaaliset tekijät, vammaisuus tai urheilusaavutukset.
Yliopistojen väki kiistää sitkeän huhun, jonka mukaan aasialaisten sisäänpääsylle on jo katto. Aasialaiset opiskelijat väittävät, että salainen kiintiö rajoittaa heikäläisten sisäänpääsyä, vaikka he pärjäävät kokeissa hyvin.
On ironista, että poliitikot kuten kuvernööri Wilson ja kongressin edustajainhuoneen republikaaninen puhemies Newt Gingrich ovat vedonneet juuri aasialaisiin sanoen, että kiintiöperiaate on heille haitaksi.
Monet aasialaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että kiintiöperiaatteesta on heille edelleen hyötyä, ja se tulee pitää voimassa.
"Jos amerikanaasialaiset haluavat käydä kouluja, joissa suurin osa opiskelijoista on aasialaisia, heidän pitää kirjoittautua Aasian yliopistoihin", sanoo Richard Der. Hän johtaa Kiinalaiset kiintiöperiaatteen puolesta -järjestöä.
Kalifornian yliopiston henkilökunta ennustaa, että kiintiöperiatteen poistaminen kasvattaa aasialaisten opskelijoiden määrää 15-20 prosenttia.
Yliopiston arvion mukaan valkoisten opiskelijoiden määrä pysyy suurinpiirtein ennallaan, mutta latinoiden osuus vähenee 5-15 prosenttia ja mustien määrä putoaa puolella.
Tulevat ohjeet, joita sovelletaan puoleen uusista opiskelijoista, ottavat todennäköisesti huomioon taloudelliset lähtökohdat sekä taiteelliset tai urheilulliset lahjat.
Kalifornian yliopiston kasvatti Rowland Quan arvelee, että hänen tiensä olisi noussut pystyyn työmarkkinoilla ilman kiintiöperiaatetta. "Jos rotuseikkoja ei oteta huomioon, yritykset saavat tekosyyn pestata köyhiä valkoisia sen sijaan, että antaisivat mahdollisuuden mustille, latinoille tai aasialaisille", hän sanoo.
Kiintiöperiaatteen kumoaminen vaikuttaa Kalifornian osavaltion elämään monin tavoin.
Kaliforniassa lukiota käyvistä aasialaisista yli puolet on valinnut vaativia tieteen ja matematiikan kursseja, jotka valmistavat jatko-opintoihin. Mustista noilla tunneilla käy vain 27 prosenttia ja latinoista 21 prosenttia.
Amerikanaasialaisten perheiden tulot ovat 20 prosenttia korkeammat kuin amerikkalaisen keskivertokotitalouden. Kansatieteilijä John J. Miller Manhattan-instituutista varoittaa kuitenkin ymppäämästä kaikkia amerikanaasialaisia yhteen muottiin.
"On helppoa unohtaa, että todellisuudessa ei ole olemassa amerikanaasialaista ihmistä. Kiinalaisilla, filippiiniläisillä, japanilaisilla, korealaisilla, intialaisilla ja muilla kansallisuuksilla ei ole yhteistä kieltä, uskontoa tai historiaa. Näitä ryhmiä jakavat myös valtavat erot koulutuksessa, työmahdollisuuksissa ja tuloissa", hän muistuttaa.
Amerikanjapanilaiset ovat hivuttaneet elintasonsa valkoisten rinnalle, kun taas vietnamilaisperäinen väestö rämpii lähempänä mustia ja latinoita.
Aasian Week -lehden filippiiniläisperäinen kolumnisti Emil Guillermo sanoo, että ryhmänä amerikanaasialaiset ovat vielä kaukana täysivaltaisesta yhteiskunnan jäsenyydestä.
Vaikka aasialaiset ovat menestyneet akateemisella uralla, Yhdysvaltain liike-elämässä tulee Guillermon mukaan yhä vastaan lasikatto. Se pitää huolen siitä, että 500 suurimman yrityksen ylin johto pysyy valkoisten miesten linnakkeena. (Inter Press Service)
