Kuga, Kiina,, 28.07.95 (IPS) – Kiinan hallituksen politiikka, joka nojaa taloudelliseen kasvuun ja aseellisen voiman käyttöön, ei ole onnistunut normalisoimaan Keski-Aasian sydämessä sijaitsevaa, levotonta Xinjiangin maakuntaa.
Polttavien autiomaitten, keitaitten ja huikeitten vuoristojen alue on strategisesti tärkeä. Neljä kertaa Kaliforniaa laajempi maakunta muodostaa Kiinan kuudesosan. Maaperässä on runsaasti arvokkaita luonnonvaroja. Kiinan ydinkoealue sijaitsee Xinjiangissa.
Vallanpitäjien kallis kampanjointi maakunnan rauhoittamiseksi ei ole johtanut toivottuun tulokseen. Suvaitsemattomuus ja vihamielisyys ovat päinvastoin pahentuneet. Vastakkain ovat pitkään Xinjiangia asuttaneet etniset ryhmät ja alueelle kommunistivallan aikana muuttaneet hanit. Koko Kiinan asukkaista yli 90 prosenttia on haneja.
Eniten ongelmia Beijingille aiheuttavat islaminuskoiset, turkkilaissukuiset uiguurit. Lähes joka toinen maakunnan 16,3 miljoonasta asukkaasta on uiguuri.
Virallisesti Xinjiang on itsehallinnollinen alue, jolla on oikeus hoitaa omat asiansa. Kiinan hallituksen mukaan taloudellinen kasvu yhdistää pitkään vastaan haranneen maakunnan harmonisesti valtakunnan muihin osiin. Keskusvalta sai Xinjiangista lujan otteen vasta 40 vuotta sitten.
Viranomaiset sanovat, että levottomuudet ovat ohi. Syiksi he mainitsevat muun muassa elintason nousun, maakunnan mahtavan petrokemiallisen teollisuuden tarjoamat työpaikat sekä hallituksen taloudellisen tuen moskeijoiden rakentamiseen ja korjaamiseen.
"Vain kourallinen ihmisiä aiheuttaa häiriöitä", sanoo maakunnan kuvernööri Abulaidi Amudurexiti, joka on kansallisuudeltaan uiguuri.
"Kun yhteiskunta kehittyy, aina löytyy pukareita, joita se ei miellytä. Xinjiangissa heillä ei ole merkitystä."
Uiguurien kiihkeän omaehtoisuuden vuoksi maakunta kuuluu kuitenkin edelleen Kiinan tulenarkoihin alueisiin.
"Miksi meidän pitää elää kiinalaisten vallan alla? Britannian hallitsemana Hongkongista on tullut rikas. Meidän osanamme on ollut joutua Kiinan kansan vapautusarmeijan virittämään mottiin", valittaa nuori nainen kauppakujalla Kugan kaupungissa.
Xinjiangissa moni ajattelee katkerana, että maakunnan luonnonvaroista hyötyvät etupäässä ulkopuoliset.
Beijing rahoittaa Xinjiangin maakuntahallintoa vuosittain 1,5 miljardilla markalla, mutta tavalliset ihmiset eivät huomaa sitä arjessaan.
Kun kommunistit nousivat Kiinassa valtaan vuonna 1949, hanien osuus maakunnan väestöstä oli vain kuusi prosenttia. Nyt se on 38 prosenttia. Xinjiangiin on muuttanut runsaasti haneja maan muista osista.
Viime aikoina hanien muuttoliike on hidastunut, mutta se ei ole lepyttänyt uiguureja. Kiina todella tarvitsee vahvoja sotilasosastoja laajassa läntisessä maakunnassaan.
Viime vuosina alueella on tehty terroritekoja ja kiihkoiltu väkivaltaisesti. Poliittisten tarkkailijoiden mukaan se ilmentää islaminuskoisten uiguurien vihaa kiinalaisia vallanpitäjiä kohtaan.
Ääri-islamilaisten veljeskuntien vaikutus on kasvanut Xinjiangin eteläosissa. Yhteydet Afganistanin, Pakistanin ja Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen muslimeihin ovat tiivistyneet. Aseita salakuljetaan runsaasti.
Ne uiguurit, jotka eivät ole hyötyneet Kiinan taloudellisesta kehityksestä, ovat erityisen innokkaita vahvistamaan islamiin pohjautuvia siteitä ja yhteisöjä.
Lapsiluvun rajoittaminen ärsyttää monia uiguureja, vaikka kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla pareilla on oikeus hankkia kaksi tai kolme lasta. Han-vanhempia vaaditaan tyytymään yhteen jälkeläiseen.
Uiguurien mielestä rajoitus loukkaa heidän uskontoaan, islamia. "Haluan neljä tai viisi lasta, koska lapset ovat meille taivaan lahjoja. Mikä oikeus kiinalaisilla muka on sanella, kuinka monta lasta minulla voi olla vaimoni kanssa", kapinoi Kugan markkinoilla asioiva mies.
Xinjiangin talous on kasvanut yli kymmenen prosenttia vuodessa, mutta uusi vauraus on keskittynyt kiinalaisvaltaisiin kaupunkeihin. Maaseutu, jossa uiguurit ovat enemmistönä, on jätetty osattomaksi nousukauden hedelmistä. Sekin lisää uiguurien tyytymättömyyttä.
Pienet uiguuriryhmät ovat viime vuosina räjäytelleet siltoja, hotelleja ja linja-autoja. Paikallisten lähteitten mukaan viranomaiset pitävät nykyään ihmisiä vangittuna ilman oikeudenkäyntiä.
Asutuskeskuksissa on järjestetty julkisia mielenosoituksia kiinalaisten valtaa vastaan. Viime joulukuussa 500 ihmistä protestoi maakunnan pääkaupungissa Urumqissa keuhkokuumetta sairastaneen uiguuriopiskelijan kuoltua hanien ylläpitämällä klinikalla.
Vaikka potilaalla oli sairausvakuutus, klinikan lääkäri vaati ennakkoon 500 markan hoitomaksua. Potilas kuoli, kun hänet jätettiin rahattomana hoitamatta. Vaimentaakseen protestit viranomaiset lupasivat selvittää tapauksen, mutta mitään tuloksia ei ole annettu julkisuuteen.
Tarkkailijat arvelevat, että levottomuus voi lisääntyä, kun koittaa Deng Xiaopingin kuolemanjälkeisen valtataistelun aika. Beijingissä riski tunnetaan hyvin, ja Xiajingiin on sijoitettu 200 000 sotilasta turvaamaan keskusvallan edut.
Amudurexiti, joka on maakunnassa korkeimpaan virkaan kohonnut uiguuri, leimaa Kiinasta eroon haluavien kamppailun yritykseksi pysäyttää historian pyörä. (Inter Press Service)
