YK,, 03.07.95 (IPS) – YK on asettanut Tynkä-Jugoslavian virallisesti kauppasaartoon. Maailmanjärjestön sanktiokomitea käsittelee humanitaarisia tavaratoimituksia koskevat anomukset. Kenkäpulasta serbien ei ainakaan boikotin vuoksi tarvitse kärsiä: elin on hyväksynyt niin ison pinon lupia, että viimeisten 17 kuukauden aikana jokaista saarrettua serbiä kohti on voitu toimittaa 11 paria kenkiä!
Saarrettua Irakia on ymmärretty sokeriluvilla. Niitä YK:n sanktiokomitea on myöntänyt – humanitäärisistä syistä – kaksi kertaa enemmän kuin irakilaiset pystyvät kuluttamaan.
IPS on saanut käsiinsä YK:n huippuvirasta äskettäin eronneen Paul Conlonin analyysin maailmanjärjestön kauppasaarroista. Tekijä sanoo saarron epäonnistuneen jokaisessa hänen tutkimassaan maassa: Tynkä-Jugoslaviassa, Haitissa, Libyassa, Irakissa, Liberiassa, Somaliassa, Ruandassa ja Angolassa, jossa boikotti koskee hallitusta vastaan taistelevaa Unitaa.
Aseiden vientikieltoon tai laajempaan boikottiin on määrätty aikoinaan myös Rhodesia (nykyisin Zimbabwe) ja Etelä- Afrikka, mutta ne eivät ole enää voimassa. Myös Haitin kauppasaarto on purettu.
Turvallisuusneuvoston jäsenmaat eivät ole halunneet luoda selkeitä pelisääntöjä saartojen toteuttamiselle. Vastuukysymykset ovat jääneet epäselviksi. Poikkeuslupia on myönnetty epäjohdonmukaisesti ja avokätisesti.
Sanktiokomitealla ei ole voimavaroja kunnolliseen valvontaan. 15-henkisen elimen ja sen yhdeksän työntekijän tulisi hallita valtava määrä saartoon liittyviä asiakirjoja. Vuosittain niiden määrä kasvaa yli 25 000:lla.
Poliittiset erimielisyydet heikentävät saartorenkaita. Komitean jäsenet myöntävät erityisen herkästi poikkeuslupia omien maittensa yrityksille.
Kaiken tämän summana jokainen saartorengas vuotaa kuin seula, Conlon yleistää.
Poikkeuslupia on jaeltu niin runsaasti, että tavaratoimitukset peittävät vain pienen osan sallituista määristä. Euroopan unionin sanktiotoimisto SAMCOMM arvioi, että Tynkä-Jugoslavia eli Serbia ja Montenegro on saanut vain kaksi prosenttia siitä humanitäärisestä avusta, jolle on olemassa YK:n suostumus.
YK:n päättäjiltä ei ole kuitenkaan mennyt usko boikotteihin. Britannian YK:n suurlähettiläs David Hannay näkee Irakin luopumisessa uhkaavimmista aseohjelmistaan kauppasaarron vaikutusta. Hänen nigerialainen kollegansa Ibrahim Gambari kuten monet muutkin laskevat Etelä-Afrikan apartheidin kaatumisen osittain YK:n julistaman boikotin ansioksi.
Vuoden alussa järjestön pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali esitti, että sanktioiden vaikutusten analysointia on terävöitettävä. Ennen saarron määräämistä olisi tehtävä huolellinen arvio sen vaikutuksista kohdemaissa ja muualla, luotava seurantamekanismi ja tehon mittausjärjestelmä sekä varmistettava humanitäärisen avun jatkuminen.
Conlon suhtautuu pääsihteerin mittavaan suunnitelmaan skeptisesti. Eihän tähän mennessä ole saatu aikaan virallisia arvioita edes jo määrättyjen sanktioiden onnistumisesta, hän huomauttaa. (Inter Press Service)
