Oaxaca, Meksiko,, 29.05.95 (IPS) – Naiset loistavissa päähuiveissaan ja kukkamekoissaan kauppaavat paistettuja heinäsirkkoja ja käsityöläismies esittelee puisia veistoksiaan Oaxacan kaupungin sunnuntaimarkkinoilla.
Perinteinen vaihtokauppa on yhä yleistä, ja
tarjoukset tehdään zapoteekkien kielellä. Se on
yksi eteläisessä Meksikossa sijaitsevan Oaxacan
osavaltion 14 intiaanikielestä.
Yhdysvaltojen puolella, Los Angelesin Mid-
Wilshiressä Au0oaxacalaisten siirtolaisten
yhteisön johtaja Lucas Cruz Fentanes
valmistelee tietokonekeskuksen perustamista:
"Internet auttaisi meitä pitämään entistä
paremmin yhteyttä kotiseudun väkeen."
Pitääkseen Oaxacan alkuperäiskulttuurit
hengissä myös siirtolaisuuden oloissa Cruz
kumppaneineen on perustanut järjestön, jonka
nimenä on Oaxacan intiaanien kahden valtion
rintama (Fiob).
Oaxacan kahden suurimman
intiaanikansan, zapoteekkien ja miksteekkien,
vuonna 1991 perustamaan järjestöön tulivat
viime vuonna mukaan alueen muutkin kansat.
Oaxacan intiaanit ovat aina vastustaneet
sulautumista muun Meksikon kulttuuriin. Yhtä
kansaa – miksteekkejä – edes espanjalaiset
eivät koskaan onnistuneet alistamaan. Köyhyys
ja loppuun kaluttu maa ovat kuitenkin jo
vuosikymmenien ajan pakottaneet oaxacalaiset
työn etsintään Yhdysvaltoihin.
"Me
olemme kaikkein huonoimmin kohdeltuja
siirtolaisia, koska puhumme omaa kieltämme,
joka ei ole edes espanjaa", sanoo Fiobin
johtajiin Kaliforniassa kuuluva Rufino
Dominguez. Cruz arvioi, että 60-70 prosenttia
Kalifornian San Joaquinin laakson
maataloustyöläisistä tulee Oaxacasta. Monet
palaavat kotiin sadonkorjuukausien välissä.
Ne, jotka pysyvät Yhdysvalloissa,
lähettävät jatkuvasti rahaa kotiin koulujen
rakentamiseen ja muihin kylän tarpeisiin.
Fiob, jäsenten suussa Frente, toimii
neljällä alueella: puolustaa siirtotyöläisten
oikeuksia, edistää kestävää taloudellista
kehitystä, rakentaa yleishyödyllisiä kohteita
kuten vesijohtoja, teitä ja kouluja ja vaalii
kansallisia kieliä ja kulttuureja.
Kaliforniassa Frenten jäsenet ovat
järjestäneet mielenosoituksia ja muita
tempauksia parempien palkkojen ja
siirtotyöläisten sosiaalisten oikeuksien
puolesta.
Tequio on talkootyötä, joka on
yhä moraalinen velvollisuus monissa
vuoristokylissä. Työkykyisten kyläläisten on
tehtävä yksi päivä viikossa yleishyödyllisiä
askareita kuten osallistuttava koulujen tai
kastelukanavien rakentamiseen. Velvoitteen voi
suorittaa myös palkkaamalla jonkun muuan
hoitamaan talkoot puolestaan.
Eräät
oaxacalaisyhteisöt jatkavat talkooperinnettä
Yhdysvalloissa ja lähettävät rahat kotikylään.
"Siksi kylät ovat hyvässä kunnossa.
Koska kaikki tekevät työtä, heillä on myös
samat oikeudet eikä kukaan voi hyötyä yhteisön
kustannuksella muita enemmän. Jos tällainen
hallinto vallitsisi muissakin osavaltioissa,
Meksiko olisi tyystin erilainen paikka. Tequio
on todellista demokratiaa", Cruz selittää.
Intiaanikylissä myös kunnallisten
virkamiesten työ katsotaan talkootyöksi eikä
heille makseta palkkaa. Cruzin mukaan
virkamiesten täytyy elää sukulaistensa tuella.
Oaxacan eteläisessä naapuriosavaltiossa
Chiapasissa maya-intiaanit nousivat viime
vuonna aseelliseen kapinaan vaatien kohennusta
kurjiin elinoloihinsa. Frenten johtajien mukaan
vastaavaa tuskin tapahtuu Oaxacassa, koska
maanomistus ja poliittinen valta eivät ole yhtä
harvoissa käsissä eikä osavaltion hallitus
sorra intiaaneja niin kuin Chiapasissa.
Oaxacassa vietetään kesällä guelaguetza-
festivaalia. Sana on zapoteekkia ja merkitsee,
että jokainen on valmis antamaan ystävilleen
omaisuutensa odottamatta vastapalvelusta.
Cruz ja kumppanit järjestävät tänä vuonna
guelaguetzan myös Los Angelesin arviolta 120
000 oaxacalaiselle. Lisäksi he keräävät varoja
keskukselle, jossa opetettaisiin Oaxacan
intiaanikieliä ja perinteisiä tansseja,
musiikkia ja luontaislääkintää.
Yhdysvaltalaiset tukijat ovat lahjoittaneet
ryhmälle kuusi tietokonetta ja
sähköpostiyhteydet.
Meksikon peson
romahdus viime joulukuussa ja sitä seuranneet
taloudelliset vaikeudet ovat lisänneet
asukkaiden paineita pyrkiä pohjoisrajan yli.
Oaxacastakin lähtee nyt talopoikien ohella
koulutettua väkeä ja yrittäjiä.
Pohjois-
Amerikan vapaakauppa-alue Nafta ei Fiobin
kahviosuuskunnan johtajan Noel Sanchez
Sarmienton mukaan auta meksikolaisia
pienyrittäjiä. "Nafta hyödyttää taloudellisesti
vahvoja. Pientuottajat eivät selviä, ne
joutuvat amerikkalaisten sijoittajien kitaan",
hän sanoo.
Vapaata kauppaa puolustava
Yhdysvallat sulkee kuitenkin oviaan ihmisiltä.
Rajavartijat pysäyttävät yhä useampia
meksikolaisia, ja Kalifornian osavaltio on
säätänyt lain, joka epää laittomilta
siirtolaisilta ja näiden perheiltä kaikki
sosiaalipalvelut.
Sanchez nauraa
ajatukselle, että meksikolaiset pyrkivät rajan
yli sosiaaliturvan takia. "Mene kysymään
kyläläisiltä, mitä ovat sosiaalipalvelut. He
eivät tiedä. He eivät edes tiedä, mikä on Los
Angeles tai San Francisco, heille se on vain el
Norte (pohjoinen)." (Inter Press Service)
