Lima, 07.07.03 (IPS) – Perua viime vuosikymmenillä terrorisoinut sissijärjestö Loistava polku tekee selvästi paluuta. Siitä todistaa kaksi hiljattain tehtyä näyttävää iskua.
Sissit valtasivat heinäkuun alussa lyhyeksi aikaa Huran Marcan kylän Pohjois-Perussa ja pitivät asukkaille poliittisen luennon. Kesäkuun 9. päivänä sissit ottivat panttivangeikseen 71 argentiinalaisen Techint-öljy-yhtiön työntekijää.
Sosiologi Raúl Gonzálezin mukaan merkkejä Loistavan polun aseellisesta toiminnasta havaittiin jo helmikuussa Limasta etelään sijaitsevilla Ayacuchon ja Apurimacin alueilla sekä maan keskiosien viidakkoseuduilla.
Politiikan tutkija Benedicto Jiménez uskoo, että toimintaa on vauhdittanut sissiliikkeen vankilassa istuva perustaja ja johtaja Abimael Guzmán. Tarkoituksena on vahvistaa liikkeen asemia ja pakottaa hallitus neuvottelemaan hänen vapauttamisestaan.
Jiménezin mukaan Guzmán on yhä katkera siitä, että häntä ei vapautettu sissien ja hallituksen 1993 tekemällä sopimuksella.
Maolaisia oppeja ajava Loistava polku aloitti 1980 sissisodan. Kuolleiden ja "kadonneiden" määrä ehti kohota 50 000:een ennen kuin Guzmán jäi kiinni 1992.
Vuotta myöhemmin sissijohtaja taipui hallituksen painostuksesta kehottamaan tovereitaan laskemaan aseensa ja perustamaan poliittiseen puolueen.
Enemmistö järjestön 12 000 jäsenestä noudatti kehotusta, mutta osa ei hyväksynyt Guzmánin allekirjoittamaa rauhansopimusta. Joukko vetäytyi aseineen syrjäiseen Viscatanin vuoristoon Etelä-Perussa.
Tutkijoiden mukaan sissiliikkeellä on nyt kaksi siipeä. Yksi majailee Viscatanissa ja ulottaa toimintansa Ayacuchon ja Apurimacin viidakoihin. Toisen tukikohta sijaitsee maan trooppisissa pohjoisosissa Huallagajoen varrella.
Proseguir-niminen ryhmä ilmoittaa torjuvansa vuoden 1993 rauhansopimuksen ja jatkavansa aseellista toimintaa. Tuoreimmat iskut ovat olleet sen käsialaa.
Toista, Guzmánille uskollista ryhmää kutsutaan Historialliseksi poluksi. Se noudattaa johtajansa suunnitelmaa, joka tähtää tämän vapauttamiseen ja laillisen poliittisen toiminnan aloittamiseen.
Kumpikin ryhmä jatkaa kuitenkin propagandansa levittämistä ase kädessä omalla alueellaan. Ne ovat myös järjestäneet lyhyitä kylien ja kaupunkien valtauksia.
"Muutaman kuukauden aikana on rekisteröity kaikkiaan 134 sissien tekoa, joihin kuuluvat aseellisten ryhmien toimeenpanemat käännytysoperaatiot, ryöstöretket ja tulitaistelut paikallisten poliisien kanssa", kertoo John Caro, joka johti aiemmin poliisin terrorismin vastaista yksikköä.
"Nyt toistetaan sama virhe, johon Fernando Belaunden hallitus syyllistyi 1980-1982. Se koetti vähätellä ongelmaa ollakseen hermostuttamatta kansalaisia, ja joutui lopulta kutsumaan armeijan apuun", Caro jatkaa.
Perun nykyinen, presidentti Alejandro Toledon johtama hallitus, on myös koettanut vähätellä sissien voiman kasvua. Keski-Perun viidakkoon öljyputkea rakentaneiden 71 ihmisen sieppauksesta esimerkiksi välittyi hyvin ristiriitaisia tietoja.
Toledo julisti, että panttivangit oli vapautettu armeijan nerokkaalla toiminnalla maksamatta penniäkään sissien vaatimista miljoonan dollarin lunnaista.
Panttivangit taas kertoivat, että heidät vapautettiin ennen kuin armeija edes ehti paikalle. Huhujen mukaan Techint-yhtiö maksoi
200 000 dollarin lunnaat.
Tutkijoiden mukaan raha ei kuitenkaan ollut sissien päätavoite. "Sissit eivät juosseet pakoon, vaan vetäytyivät hyvässä järjestyksessä menettämättä yhtään jäsentään ja vieden mukanaan runsaasti räjähteitä sekä lääkkeitä ja ruokaa", González kertoo.
Hänen mukaansa sissiryhmän tarkoituksena oli järjestää näyttävä operaatio merkiksi toiminnan alkamisesta uudelleen.
Sieppaus oli ajoitettu päivälle, jona Perun totuuskomissio julkisti uuden videonauhan. Siinä yksi vangituista sissijohtajista toisti kehotuksen luopua aseista.
Totuuskomissio pyrkii Perussakin rakentamaan kansallista sovintoa selvittämällä, mitä sissisodan vuosina todella tapahtui.
Presidentti Toledolla on ollut viime aikoina vaikeaa ilman sissejäkin. Hän joutui kesäkuun lopulla nimittämään jo kolmannen hallituksen alle kaksi vuotta kestäneellä valtakaudellaan. Alkukesästä maahan julistettiin poikkeustila opettajien lakon jatkuttua kuukauden, ja lisää lakkoja on luvassa.
Perun 27-miljoonaisesta väestöstä yli puolet elää köyhyydessä.
(Inter Press Service)
