El Salvadorin yhteisöradiot ovat sinnitelleet aina niukoilla varoilla. Nyt niiden olemassaoloa uhkaavat kansainvälisen rahoituksen tyrehtyminen, poliittinen paine ja poikkeustilan synnyttämä pelko.
Zaragoza, El Salvador 25.5.2026 (IPS) Henry Barillas klikkailee tietokonettaan, ja hetkeä myöhemmin taajuudella 92,1 FM alkaa soida argentiinalaisyhtye Soda Stereon kappale. Olemme El Salvadorin eteläisessä keskiosassa Zaragozassa Radio Bálsamon tiloissa, joissa Barillas työskentelee tuottajana.
Bálsamo on yksi maan 19 yhteisöradiosta. Viime vuosina ne ovat joutuneet yhä kovemman taloudellisen ja poliittisen paineen alle, mikä uhkaa niiden tulevaisuutta.
”Toimimme nykyään erittäin vaikeassa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa tilanteessa. Myös lainsäädäntö tuo helpotusten sijaan uusia haasteita ja vaikeuttaa toimintamme jatkamista”, Barillas sanoo.
Yhteisöradioiden tilanne alkoi vaikeutua sen jälkeen, kun presidentti Nayib Bukele nousi valtaan kesäkuussa 2019. Bukelen hallintotapa on muuttunut vuosi vuodelta autoritaarisemmaksi.
”Elämme sellaisen hallinnon alaisuudessa, joka käyttää valtaansa väärin, ei kanna vastuuta teoistaan eikä siedä kritiikkiä, journalisteja tai riippumatonta mediaa”, Barillas sanoo.
Monilla maaseutualueilla yhteisöradioiden lähetykset ovat tärkein paikallinen tiedonlähde. Radioista on tullut väylä yhteisöjen ongelmien esiin tuomiseen, hätäviestien välittämiseen ja asukkaiden osallistumiseen.
El Salvadorissa journalismin tekemisen edellytykset ovat heikentyneet. Myös pääsyä julkiseen tietoon on rajoitettu, ja suhtautuminen riippumattomiin viestijöihin on muuttunut yhä vihamielisemmäksi.
Ulkomainen rahoitus tyrehtyi
El Salvadorin yhteisöradiot syntyivät sisällissodan päätyttyä vuonna 1992, kun julkiselle keskustelulle avautui uusia mahdollisuuksia. Monet asemat joutuivat kuitenkin valtion vainon kohteiksi, koska ne toimivat ilman virallista lupaa. Osa suljettiin väkivaltaisissa poliisioperaatioissa.
Vuoden 1997 televiestintälaki tunnusti yhteisöradioiden olemassaolon epäsuorasti, mutta samalla se pakotti ne kilpailemaan radiotaajuuksista huutokaupoissa. Järjestelmä suosi yritysryhmiä, joilla oli eniten rahaa.
Vuoden 2016 lakimuutokset tunnustivat yhteisömediat virallisesti ja erottivat niiden yhteiskunnallisen tehtävän kaupallisista radioista. Taajuuksien saatavuus pysyi silti rajoitettuna.
1990-luvulta lähtien asemat ovat jakaneet taajuuden 92,1 FM. Taajuus on pilkottu ja jaettu maan eri alueille. Järjestelmä mahdollistaa lähetykset, mutta aiheuttaa jatkuvia häiriöitä.
Yhteisöradiot ovat kautta historiansa toimineet niukoilla resursseilla paikallisten mainostajien, valtion tiedotuskampanjoiden ja kansainvälisen hankerahoituksen varassa.
Taloudellinen pohja heikkeni entisestään, kun El Salvador hyväksyi toukokuussa 2025 niin kutsutun ulkomaisten agenttien lain. Laki määrää 30 prosentin veron kaikille tahoille, jotka saavat rahoitusta ulkomailta tuetuilta järjestöiltä, elleivät ne saa valtiolta vapautusta maksusta.
”Lain voimaantulon jälkeen osa yhteisöradioita tukevista säätiöistä joutui vaikeuksiin, koska ne eivät saaneet vapautusta 30 prosentin maksusta”, Barillas sanoo.
Säätiöt eivät enää kyenneet rahoittamaan radio-ohjelmia ja hankkeita.
Hallitus on perustellut lakia sillä, että sen tarkoituksena on lisätä ulkomaisen rahoituksen käytön avoimuutta ja estää ulkopuolinen vaikuttaminen maan sisäisiin asioihin. Käytännössä laki kuitenkin vaikeuttaa ulkomaisen rahoituksen saamista kansalaisjärjestöille, jotka suhtautuvat kriittisesti oikeistopopulistiseksi luonnehdittuun presidenttiin.
Laki on herättänyt huolta järjestöissä ja kansainvälisissä säätiöissä, jotka ovat tukeneet ihmisoikeuksiin, terveyteen, veteen ja ruokaturvaan liittyviä kampanjoita – juuri niitä aiheita, joita yhteisöradiot ovat käsitelleet.
Radio Mangle joutui sulkemaan ovensa
Vuonna 2013 Radio Manglesta tuli ensimmäinen elsalvadorilainen yhteisöradio, joka sai oman radiotaajuuden. Taajuus myönnettiin ilman huutokauppaa vasemmistolaisen hallinnon aikana.
Asema lähetti ohjelmaa Bajo Lempan alueella El Salvadorin rannikolla. Alueella elää noin 200 maaseutuyhteisöä, joiden asukkaat saavat elantonsa maataloudesta ja kalastuksesta.
Radio Mangle oli osittain riippuvainen Mangle-yhdistyksen hankkeista. Yhdistys sai kansainvälistä rahoitusta ympäristö- ja yhteisöhankkeisiin, ja osa varoista ohjattiin radion toiminnan ylläpitämiseen.
Radio Mangle ehti lähettää omalla taajuudellaan 12 vuoden ajan. Joulukuussa 2025 sen oli kuitenkin suljettava ovensa.
”Kansainvälisen yhteistyön loppuminen iski meihin rajusti. Meillä ei ollut enää varoja edes sähkölaskuihin, puhumattakaan palkkojen maksamisesta”, aseman koordinaattori Ever Guevara kertoo.
Kuten monet muutkin yhteisöradiot, Radio Mangle kärsi jo aiemmin koronapandemian seurauksista, kun paikallisten yritysten maksamat vaatimattomat mainostulot romahtivat.
”Huolellisen pohdinnan jälkeen päätimme lopettaa Radio Manglen toiminnan”, Guevara sanoo.
Viime kuukausina myös Radio Maguey ja Radio Fonseca ovat lopettaneet toimintansa kansainvälisen rahoituksen tyrehtymisen vuoksi.
Guevaran mukaan kansainvälisen tuen väheneminen osui samaan aikaan hallituksen poliittisten ja hallinnollisten uudistusten kanssa. Niihin kuului talous- ja sosiaalikehityksen kuntarahaston lakkauttaminen tammikuussa 2025. Keskushallinto oli jakanut rahaston kautta maan kunnille noin 43 miljoonaa euroa.
Rahoituksen päätyttyä kunnilla ei ollut enää mahdollisuutta ostaa radioilta paikallisyhteisöille suunnattuja tiedotuskampanjoita.
Guevaran mukaan rahoittajajärjestöt alkoivat pitää hallitusta kriittisesti tarkastelevan yhteisöviestinnän tukemista aiempaa riskialttiimpana.
Vuonna 2022 käyttöön otettu poikkeustila muutti tilanteen. Sen jälkeen yhteisöjournalismiin, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen tukeen liittyvät ohjelmat eivät enää saaneet rahoitusta.
Poikkeustila lisäsi pelkoa ja itsesensuuria
El Salvadorissa poikkeustilaksi kutsuttu väliaikainen oikeudellinen järjestely hyväksyttiin Bukelen johtamassa parlamentissa vuonna 2022. Sen voimassaoloa on jatkettu kuukausittain.
Poikkeustilan aikana viranomaiset ovat pidättäneet yli 90 000 ihmistä, joita epäillään yhteyksistä vaarallisiin jengeihin.
Vaikka valtaosa pidätetyistä on kuulunut jengeihin, ihmisoikeusjärjestöt ja omaiset ovat raportoineet tuhansista mielivaltaisista pidätyksistä, joiden kohteilla ei ole ollut rikollisia yhteyksiä.
Pidätettyjen joukossa on ollut muun muassa maanviljelijöitä ja kalastajia, joita on vangittu ilman todisteita. Osa ihmisistä on edelleen vankilassa, vaikka tuomioistuimet ovat määränneet heidät vapautettaviksi.
Guevaran mukaan poikkeustila vaikutti suoraan Radio Manglen journalistiseen työhön ja laajemmin koko yhteisöradiokenttään.
”Vähensimme mielivaltaisia pidätyksiä ja ihmisoikeusloukkauksia käsittelevää kriittistä sisältöä, koska toimittajat ja vapaaehtoiset pelkäsivät joutuvansa pidätetyiksi tehdessään juttuja.”
Poikkeustila vaikutti myös radion koulutustoimintaan. Radio Mangle koulutti nuoria yhteisöjournalismiin, mutta poikkeustilan alettua suuri osa osallistujista jäi pois. Lopulta ohjelma lakkasi kokonaan toimimasta.
Guevara liittää osallistujien vähenemisen alueella tehtyjen pidätysten synnyttämään pelkoon sekä siihen, että yhteistyö yhteisömedian kanssa alettiin nähdä riskinä.
”Meillä alkoi olla yhä vähemmän sisältöä radiossa. Sensuroimme itse itseämme ja jäimme yhä enemmän musiikkisisällön varaan. Näin radio alkoi vähitellen menettää tehtäväänsä tiedonvälittäjänä”, Guevara sanoo.
Pelko on levinnyt yhteisöradioihin laajemminkin. Ne toimivat yleensä maaseudulla tai sen laitamilla.
Hallitus korostaa, ettei riippumattoman median arvosteleminen tarkoita median vainoamista. Silti on dokumentoitu tapauksia, joissa poliisi on häirinnyt toimittajia, mediatalojen johtajia ja päätoimittajia. Poliisi on jopa käynyt heidän kotonaan kyselemässä heistä uhkaavaan sävyyn.
Noin 50 viestinnän ammattilaista on joutunut lähtemään maasta.
”Suurin osa yhteisöradioista työskentelee paineen ja itsesensuurin alaisina. Elämme myös jatkuvassa pelossa siitä, että radiomme voidaan jonain päivänä sulkea”, Guazapa-radion johtaja Finnela García sanoo.
Radio toimii Guazapassa noin 25 kilometriä San Salvadorista pohjoiseen.
Garcían mukaan pelko koskee muitakin kuin toimittajia.
”Toimittajat, viestijät, yhteistyökumppanit ja jopa tietolähteemme pelkäävät jatkuvasti, että heidät pidätetään poikkeustilan aikana”, hän sanoo.
Silti García katsoo, että yhteisöradioiden on jatkettava työtään vastoinkäymisistä huolimatta.
”Tilanne on vaikea, eikä meille jää muuta vaihtoehtoa kuin kestää, kestää ja kestää”, hän sanoo.
(Inter Press Service)
