Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Kuuban julkinen terveydenhuolto on romahduspisteessä. Lääkkeitä etsitään nyt apteekkien sijaan kaduilta, Telegramista ja WhatsAppista.

Havanna, Kuuba (IPS – Dariel Pradas) Verenpainelääkkeitä myydään pahvinpalan päällä luutien, sähköjohtojen ja vauvan tutin vieressä. Tavaroiden takana maassa istuu myyjä. Havannan Monte-kadun pylväskäytävien alla kaupaksi käy lähes kaikki – myös lääkkeet.

”Lääkkeet eivät usein näytä hyvältä, mutta tarkistan aina viimeisen käyttöpäivän. Mitään ei ole tähän mennessä sattunut”, sanoo 59-vuotias siivooja Nancy García.

Hän ostaa verenpainelääkkeitä kadulta, koska apteekeista niitä ei juuri löydy. Kymmenen tabletin lääkepakkaus maksaa pimeillä markkinoilla noin 0,43 euroa. Lääke on yksi Kuuban kysytyimmistä. Apteekissa vastaava lääke maksaa noin 0,017 euroa. 

Lääkkeitä ja muita tarvikkeita kaupataan myös Telegram- ja WhatsApp-ryhmissä. Hinnat ovat kuitenkin suurimmalle osalle väestöstä saavuttamattomia. Kuubalaisen keskipalkka on alle kymmenen euroa kuukaudessa. 

Kuuban julkinen, maksuton ja kaikille avoin terveydenhuolto on ollut maan ylpeydenaihe jo vallankumouksen alkuvuosista. Nyt tilanne on pahin vuosikymmeniin.

Yhdysvaltojen pitkäaikaiset pakotteet kiristyivät öljysaarron myötä. Samalla hoito on heikentynyt, lääkkeiden tuotanto ja tuonti ovat kutistuneet lähes olemattomiin ja polttoainepula vaikeuttaa sekä hoitoa että lääkkeiden jakelua.

Kuubalaiset, jotka ennen saivat lääkkeensä ilmaiseksi tai valtion tukemina, joutuvat nyt ostamaan niitä pimeiltä markkinoilta.

Kriisi tuntuu voimakkaasti myös vastaanotoilla, jotka ovat Kuuban perusterveydenhuollon perusta. Vastaanottoja koettelevat sekä lääke- että lääkäripula.

Kuuban viranomaiset pitävät tilannetta yhtenä Yhdysvaltojen öljysaarron vakavimmista seurauksista.

Ei uusi ongelma

Lääkepula ei ole kuubalaisille uusi asia. Tilanne on jatkunut jo yli viisi vuotta, mutta pahentunut viime aikoina. Covid-pandemian jälkeen kansalaiset ovat jo tottuneet etsimään välttämättömät lääkkeensä epävirallisilta markkinoilta.

Kuuba hyväksyi heinäkuussa 2021 väliaikaisesti, että yksityishenkilöt saavat tuoda lääkkeitä, elintarvikkeita ja hygieniatarvikkeita mukanaan matkatavaroissa. Tuonnin on oltava ei-kaupallista, rajoituksia määrän suhteen ei ole, eikä tulleja tarvitse maksaa. Säädös on sen jälkeen uusittu puolen vuoden välein.

Säädös lievittää lääkkeiden ja muiden välttämättömien tarvikkeiden saatavuusongelmaa, mutta siinä on riskinsä. Tuotteita ei välttämättä säilytetä asianmukaisesti, tai niiden alkuperä voi olla epäselvä.

Vuodesta 2021 lähtien lääkkeitä, laitteita ja lääkinnällisiä tarvikkeita valvova viranomainen Cecmed on joutunut useita kertoja varoittamaan väärennettyjen tai muunneltujen lääkkeiden myynnistä pimeillä markkinoilla.

Apteekit ammottavat tyhjyyttään

Toimittaja kysyi lääkkeiden saatavuudesta neljästä apteekista Havannan historiallisessa osassa ja Cerrossa. Kävi ilmi, että lääketoimitukset valtion apteekkiverkostossa viivästyvät paljon tavallista enemmän.

Aiemmin lääkekuormia tuli kymmenen päivän välein, mutta vuoden 2025 lopussa ne alkoivat saapua kerran kuukaudessa. Vuonna 2026 viive on kaksinkertaistunut. Cerron apteekit saivat lääkkeitä viimeksi helmikuussa, vanhan Havannan apteekit huhtikuun lopussa.

”Yksi suurimmista ongelmista on polttoaine. Olemme joutuneet hankkimaan polttoaineen itse saadaksemme tilauksen tuotua”, sanoo erään Cerron apteekin johtaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Saapuvat lääkemäärät eivät riitä potilaille. Apteekkien johtajien mukaan niihin on tullut vain noin 25–35 prosenttia tarvittavista lääkkeistä.

Terveysministeriön mukaan Kuuban lääkkeiden perusvalikoimaan kuului syyskuussa 2025 yhteensä 651 eri tuotetta. Niistä 250 oli tuontilääkkeitä ja 401 kotimaassa tuotettuja. Yhdysvaltojen pakotteet olivat vaikuttaneet 69 prosenttiin valikoiman tuotteista. Vuonna 2026 tilanteen arvioidaan pahentuneen.

Joidenkin lääkkeiden valmistus on pysähtynyt, koska tehtailla ei ole ollut riittävästi polttoainetta. Myös raaka-aineiden tuontilentoja on rajoittanut polttoainepula.

Sairaat eivät saa hoitoa

Saarrosta ei kärsi vain lääketeollisuus. Kansanterveyden varaministeri Carilda Peñan mukaan tammikuun lopulta jatkunut öljysaarto on vaikeuttanut hoitoa eri tasoilla. Esimerkiksi kroonisesti sairaiden seuranta on kärsinyt.

”Kroonisesti sairaat tarvitsevat seurantakäyntejä, tutkimuksia ja kuntoutusta. Nyt niitä ei pystytä järjestämään kaikille. Hoidot voisivat parantaa elämänlaatua, mutta nykytilanteessa ne jäävät toteutumatta”, Peña sanoo.

Kesäkuun alussa yleiskirurgista leikkausta odotti 95 555 potilasta. Lisäksi 5 152 ihmistä odotti syöpähoitojen toimenpiteitä.

Yhä tukalammaksi käyvä kriisi on pakottanut Kuuban terveysministeriön järjestämään toimintojaan uudelleen.

”Etsimme jatkuvasti ratkaisuja esiin tuleviin ongelmiin. Tavoitteena on pitää kaikki yksiköt auki”, hän sanoo.

Toistaiseksi yhtäkään Kuuban julkisen terveysjärjestelmän yli 10 000 vastaanotosta, 451 poliklinikasta tai 149 sairaalasta ei ole suljettu.

Uudelleenjärjestelyssä asetetaan etusijalle äitiys- ja neuvolaohjelma, epidemiologinen valvonta sekä kiireellinen hoito ja päivystyshoito. Erityistä huomiota kiinnitetään syöpä- ja munuaisdialyysipotilaisiin.

Raskaana oleville ei pystytä takaamaan riittävää ravintoa

Taloudelliset vaikeudet vaikuttavat myös laitoksiin, kuten raskaana oleville naisille tarkoitettuihin yksiköihin, joissa hoidetaan ja seurataan riskiraskauksia. Peñan mukaan hoitoon otettujen naisten ravitsemustarpeita on tällä hetkellä vaikea turvata.

Kuuban raskaus- ja lastenneuvolassa oli vaikeuksia jo ennen nykyistä kriisiä.

Terveysministeriön julkaisemien alustavien tietojen mukaan äitiyskuolleisuus oli vuoden 2025 lopussa 44,1 äitiä 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohti. Vuonna 2024 vastaava luku oli 40,6.

Alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus oli 9,9 tuhatta elävänä syntynyttä kohti. Vuonna 2024 luku oli 7,1.

Myös pikkulasten ravitsemus on retuperällä. Havannassa asuva 25-vuotias Celine Zulueta on työtön äiti. Hänellä on kolmivuotias tytär, jonka pitäisi saada valtion tukemaa maitoa seitsemänvuotiaaksi asti. Aiemmin Zulueta sai kuukaudessa kolme kiloa maitojauhetta. Jo kuukausien ajan määrä on ollut vain kilo.

”Saamme vain yhden pussin kuukaudessa, joskus emme mitään. Valtio asettaa etusijalle alle vuoden ikäiset lapset. Silloin lainaan rahaa, että voin ostaa kadulta pussin, joka maksaa 3 000 pesoa (noin 4,31 euroa)”, Zulueta sanoo.

(Inter Press Service)

Dariel Pradas