Järjestäytynyt rikollisuus on noussut yhdeksi suurimmista esteistä Amazonian suojelulle. Rikollisjärjestöt hallitsevat laajoja alueita, hyötyvät laittomasta kullankaivuusta ja huumekaupasta sekä kiihdyttävät metsäkatoa. Samalla ne ajavat alkuperäiskansoja, paikallisyhteisöjä ja ympäristöä yhä syvempään kriisiin.
Bogotá, Kolumbia 8.6.2026 (IPS) Järjestäytyneestä rikollisuudesta on tullut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävä este maailman suurimman trooppisen sademetsän suojelulle.
Amazonian yhteisöt kärsivät väkivallasta, jonka laiton kullankaivuu ja huumekauppa ovat tuoneet tullessaan. Samalla rikollisverkostojen rahoittama metsäkato ja laajamittainen karjatalous muuttavat maisemaa pysyvästi.
Kolumbian sissiryhmät, Ecuadorin Los Choneros -jengi sekä Brasilian Comando Vermelho ja Primeiro Comando da Capital (PCC) kuuluvat Amazonian vaikutusvaltaisimpiin rikollisjärjestöihin, kertoo kansainvälisen konfliktintutkimusjärjestön International Crisis Groupin tuore raportti.
Rikollisjärjestöt ylittävät valtioiden rajat
Rikolliset ryhmät toimivat vähintään kahdessa kolmasosassa Amazonian kunnista Boliviassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Venezuelassa. Tutkimus kattoi yhteensä 987 kuntaa.
Erityisesti brasilialaiset rikollisjärjestöt ovat laajentaneet toimintaansa valtioiden rajojen yli rakentaakseen huumekaupan ja salakuljetuksen toimitusketjuja. Ne joko tekevät yhteistyötä tai kilpailevat kolumbialaisten aseellisten ryhmien sekä venezuelalaisten, ecuadorilaisten ja perulaisten rikollisverkostojen kanssa.
Comando Vermelho, jolla arvioidaan olevan yli 100 000 jäsentä eri puolilla Brasiliaa, hallitsee nykyisin Brasilian, Kolumbian ja Perun rajaseutua. Alue toimii tärkeänä kokanviljelyalueena Perun puolella ja tarjoaa pääsyn Solimõesjoen kuljetusreitille, joka johtaa Atlantin rannikolle.
Ryhmä salakuljettaa Kolumbiasta hankittua kokaiinia myös Negrojokea pitkin. Lisäksi se pyörittää kokalaboratorioita ja lentokenttiä Perun Amazoniassa sijaitsevalla Ucayalin alueella.
Toinen brasilialainen suuri rikollisjärjestö, PCC, on puolestaan laajentanut laittomaan kullankaivuuseen yanomamien alkuperäiskansan asuinalueilla Brasiliassa ja Venezuelassa.
Kulta ruokkii rikollisuutta
Raportti nostaa esiin kullan kasvavan merkityksen rikollisjärjestöjen tulonlähteenä.
Kansainväliset kullan salakuljetusverkostot ovat nykyisin keskeisessä asemassa ihmisoikeusloukkauksissa, valtion vallan murentamisessa ja ympäristön tuhoutumisessa eri puolilla Amazoniaa.
Kullan hinnan nopea nousu on lisännyt rikollisjärjestöjen kiinnostusta entisestään.
Kolumbialaiset aseelliset ryhmät ovat laajentuneet Amazoniaan etsiessään uusia kultakaivoksia ja huumekaupan reittejä. Sissijärjestö ELN ja Segunda Marquetalia osallistuvat kullankaivuuseen Venezuelan eteläosissa sijaitsevissa Amazonasin ja Bolívarin osavaltioissa.
Comandos de la Frontera -ryhmä on puolestaan laajentunut Kolumbiasta Ecuadoriin ja Peruun. Se tekee yhteistyötä paikallisten ryhmien kanssa kaivosalueiden hyödyntämiseksi ja vartioi kaivostoiminnassa käytettäviä koneita.
Ecuadorissa Los Choneros -jengi, jolla on yhteyksiä Meksikon Sinaloan kartelliin, saa raporttien mukaan laittomasta kullankaivuusta noin 880 000 euroa kuukaudessa. Toiminta ulottuu myös Perun Amazoniaan rajautuville alueille.
Naiset ja lapset maksavat kovan hinnan
Kaivosalueilla rikollisryhmien välinen kilpailu synnyttää raakaa väkivaltaa.
Kaivostyöläisiä rangaistaan julmasti, jos heidän epäillään työskentelevän kilpaileville ryhmille tai rikkovan rikollisjärjestöjen asettamia sääntöjä.
Raportin mukaan naiset ja lapset ovat hyväksikäytön suurimpia uhreja.
Etelä-Venezuelassa alaikäisiä värvätään työskentelemään kaivoksissa. Pohjois-Perussa sijaitsevassa Fortalezan kylässä rikolliset käyttävät lapsia ihmiskilpinä poliisioperaatioita vastaan.
Brasilian pohjoisosassa Roraiman osavaltiossa PCC hallitsee lapsiprostituutioverkostoja, jotka palvelevat kaivostyöläisiä. Seksuaalinen väkivalta on raportin mukaan laajalle levinnyttä koko Amazonian kaivosalueilla.
Laiton kullankaivuu aiheuttaa myös vakavia terveysongelmia. Malaria on yleistynyt Venezuelan ja Brasilian Amazonian alueilla, kun kaivosten synnyttämät kuopat täyttyvät vedellä ja tarjoavat ihanteelliset lisääntymisolosuhteet hyttysille.
Alkuperäiskansat etulinjassa
Sekä laiton kullankaivuu että kokaviljely pahentavat metsäkatoa. Ne jättävät jälkeensä kemikaaleja, jotka saastuttavat vesistöjä ja metsiä pysyvästi. Toiminta ulottuu yhä syvemmälle myös luonnonsuojelualueille eri puolilla Amazonin valuma-aluetta.
Rikollisjärjestöt pahentavat ympäristötuhoja pesemällä huumekaupasta ja laittomasta kaivostoiminnasta saatuja tulot harjoittamalla karja- ja tehomaataloutta haltuunsa ottamillaan mailla.
Amazonian alueella elää yli kaksi miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä noin 400 etnisestä ryhmästä. Juuri heihin osuvat rikollisverkostojen vaikutukset, mutta samalla heiltä puuttuvat resurssit ja välineet rikosten havaitsemiseen ja turvalliseen vastustamiseen.
Tällä hetkellä rikollisryhmät liikkuvat Amazonian valtavilla alueilla huomattavasti viranomaisia nopeammin. International Crisis Groupin mukaan turvallisuusjoukkojen ja alkuperäiskansojen omien vartiointiryhmien yhteistyö on ratkaisevan tärkeää koko Amazonian turvallisuuden kannalta.
”Laajempi yhteistyö on välttämätöntä, jotta järjestäytynyt rikollisuus ei syventäisi ekologista ja sosiaalista katastrofia”, raportti päättää.
(Inter Press Service)
