Sota, köyhyys ja pakolaisuus ovat ajaneet miljoonia syyrialaisia vakaviin mielenterveysongelmiin. Hoitoa on tarjolla vain vähän, ja mielenterveyteen liittyvä häpeä estää monia hakemasta apua.
Idlib, Syyria 01.06.2026 (IPS) Syyrian pitkittynyt konflikti on jättänyt syviä jälkiä miljoonien ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin. Mielenterveyden ongelmat ja itsemurhat ovat lisääntyneet samalla, kun psykiatrisesta hoidosta on tullut yksi maan kiireellisimmistä terveydenhuollon tarpeista.
Unicefin mukaan noin 7,5 miljoonaa syyrialaislasta tarvitsee humanitaarista apua. Toistuvat väkivallan aallot, pakolaisuus, talousromahdus, epidemiat ja tuhoisat maanjäristykset ovat altistaneet sadattuhannet lapset pitkäaikaisille fyysisille ja psyykkisille seurauksille.
Pohjois-Syyriassa asuva kymmenvuotias Walid (nimi muutettu) on kärsinyt ahdistuksesta ja painajaisista sen jälkeen, kun näki isänsä kuolevan.
”Kun alue vapautettiin Assadin hallinnolta, palasimme kotiin. Mieheni meni tarkastamaan palstaamme ja puitamme, kun maamiina räjähti. Hän kuoli ja poikani haavoittui”, Walidin äiti kertoo itkien.
Tapahtumien seurauksena Walidilla diagnosoitiin vakava psyykkinen trauma ja kliininen masennus.
Traumaa kantaa myös damaskoslainen 29-vuotias Salwa al-Abed. Hän vietti noin kolme vuotta entisen hallinnon pidätyskeskuksissa. Häntä pidettiin pimeässä sellissä, missä hän kuuli jatkuvasti kidutuksen ääniä.
”Se oli elämäni hirvittävin ajanjakso. Meitä kidutettiin armotta joka päivä. Menetin ajantajun täysin, enkä tiennyt, onko päivä vai yö”, hän kertoo.
Vapautumisensa jälkeen Salwa vajosi syvään masennukseen. Hän eristäytyi perheestään, ystävistään sekä työtovereistaan ja vietti päivänsä yksin pienessä huoneessa.
Tilanne muuttui vasta, kun hänen läheisensä järjestivät hänelle ammattiapua. Perhe esitteli terapeutin aluksi ystävänä, koska Salwa ei itse ymmärtänyt psyykkisen kriisinsä vakavuutta.
Tapaamisista alkoi vähitellen pitkä hoitoprosessi.
Mielenterveyteen liittyvä häpeä estää avun hakemista
Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet Syyriassa voimakkaasti lähes kaikissa väestöryhmissä.
”Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vammaiset, vangitsemisesta selvinneet sekä ne, jotka ovat menettäneet läheisiään sodassa”, psykologi Alaa al-Rashid sanoo.
Monet eivät uskalla hakea apua, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi hulluiksi tai heikoiksi.
”Mielenterveyden häiriöihin liittyy Syyriassa syvä häpeä”, hän kertoo.
Osa potilaista turvautuu vaihtoehtoisiin keinoihin, kuten okkultismiin tai päihteisiin, mikä voi pahentaa tilannetta entisestään.
Al-Rashidin mukaan ongelmana on hoidon puute ja se, että ihmiset eivät uskalla hakeutua palveluihin. Siksi vastaanotolla käynti on täysin luottamuksellista.
Mielenterveyspotilaat kärsivät usein myös yksinäisyydestä, koska ympäröivä yhteiskunta pelkää tai välttelee heitä.
”Mielenterveyden häiriö ei ole häpeä eikä moraalinen epäonnistuminen. Se on sairaus siinä missä mikä tahansa fyysinen sairaus”, hän painottaa.
Al-Rashidin mukaan mielenterveyttä koskevia valistus- ja tiedotuskampanjoita tarvitaan kiireellisesti kouluissa, yliopistoissa ja yhteisöissä.
Psykiatreja on vain kourallinen
Syyrian terveydenhuoltojärjestelmä kärsii vakavasta psykiatrien ja mielenterveyspalvelujen puutteesta. Tilanne on erityisen vaikea maaseudulla ja pakolaisleireillä.
Idlibin terveysviraston mielenterveysyksikön johtaja Ghosoun Hegazi kertoo, että mielenterveyspalveluista on tullut välttämätön osa perusterveydenhuoltoa.
”Traumat ovat kasaantuneet vuosien konfliktin aikana. Mielenterveyspalvelut eivät ole enää toissijainen palvelu vaan välttämättömyys”, hän sanoo.
Idlibin maakunnassa työskentelee tällä hetkellä vain kaksi psykiatria ja kahdeksan psykiatriaan erikoistuvaa lääkäriä.
Määrä on erittäin pieni suhteessa väestön tarpeisiin.
Maailmanlaajuinen keskiarvo on noin 13 psykiatria 100 000 asukasta kohden. Matalan tulotason maissa määrä jää alle 0,1 psykiatriin 100 000 ihmistä kohden.
Sairaalahoitoa varten Pohjois-Idlibin Sarmadassa toimii mielenterveysyksikkö, jossa on vain 15 vuodepaikkaa. Niistä kymmenen on miehille ja viisi naisille.
Hegazin mukaan yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä Syyriassa ovat masennus, ahdistuneisuus ja traumaperäinen stressihäiriö PTSD sekä unihäiriöt ja krooninen stressi.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, jotka ovat altistuneet väkivallalle jo varhaisessa iässä. Myös naiset kärsivät muita enemmän taloudellisesta epävarmuudesta ja perheiden elättäjien menetyksestä.
Unicefin vuoden 2025 raportin mukaan yksi viidestä sodan tai konfliktin kokeneesta ihmisestä kärsii masennuksesta, ahdistuksesta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai skitsofreniasta.
Itsemurhat lisääntyvät
Mielenterveyspalvelujen puute ja vaikeat elinolot näkyvät myös kasvavina itsemurhalukuina.
Alepposta kotoisin oleva 23-vuotias Ali (nimi muutettu) halvaantui sodassa saamansa selkäydinvamman vuoksi eikä pystynyt enää jatkamaan opintojaan tai työskentelemään. Hän yritti myöhemmin itsemurhaa.
”Poikani kärsii hallusinaatioista ja kuulohäiriöistä, mutta kieltäytyy hoidosta. Hän sanoo olevansa täysin terve eikä suostu ottamaan vastaan apua”, hänen äitinsä kertoo.
Äidin mukaan poika yritti päättää elämänsä ottamalla suuren määrän lääkkeitä. Hän selvisi hengissä, koska hänet saatiin ajoissa sairaalaan. Nyt Alin vointi kuitenkin heikkenee päivä päivältä.
Syria Response Coordinators -järjestön mukaan vuoden 2024 aikana eri puolilla Syyriaa kirjattiin 104 itsemurhaa ja 87 itsemurhayritystä.
Luoteis-Syyriassa tapauksia oli 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Osa nimistä on muutettu haastateltavien yksityisyyden suojelemiseksi.
(Inter Press Service)
