Tuhannet kolumbialaiset päätyvät sotiin eri puolille maailmaa. Uusi laki pyrkii katkaisemaan ilmiön, jonka juuret ovat köyhyydessä, työttömyydessä ja sodan perinnössä.
Bogotá, Kolumbia (IPS) Kolumbiassa tuli maaliskuussa voimaan laki, joka kieltää palkkasotureiden värväämisen, käyttämisen, rahoittamisen ja kouluttamisen maan alueella.
Lain taustalla on kasvava ilmiö, sillä jopa 10 000 kolumbialaista saattaa osallistua parhaillaan konflikteihin ulkomailla. Valtaosa heistä on entisiä Kolumbian armeijan sotilaita. YK:n mukaan heitä on värvätty sekä laillisia että laittomia reittejä pitkin, ja monet ovat lähteneet korkean palkan sekä kotimaan heikkojen työllisyysnäkymien houkuttelemina.
Kolumbialaisia sotii muun muassa Ukrainassa, Meksikossa, Jemenissä ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Kolumbialaiset entiset sotilaat ovat kansainvälisesti kysyttyjä. Heitä rekrytoidaan turvallisuusalan tehtäviin ja aseellisiin konflikteihin, koska vuosikymmeniä jatkunut sisäinen konflikti on tuottanut maahan runsaasti sotilaskokemusta. Samalla se on lisännyt aseellisten ryhmien ja yksityisten turvallisuusyritysten määrää.
Kolumbian yli 50 vuotta kestänyt sisällissota päättyi, kun vasemmistolainen sissiliikke Farc laski aseensa ja rauhansopimuksen toimeenpano alkoi vuonna 2017. Farcista irtaantuneet ryhmät jatkavat kuitenkin toimintaa, ja muut sissiliikkeet kuten ELN ovat edelleen aktiivisia. Myös rikollisverkostot sekä huumekauppaan liittyvä väkivalta ovat yhä merkittäviä ongelmia, joten rauhanprosessi on edelleen kesken.
Köyhyys ja kysyntä ruokkivat ilmiötä
YK:n asiantuntijoiden mukaan värväystä kiihdyttävät taloudelliset houkuttimet, työtilaisuuksien puute ja verkossa tapahtuvan rekrytoinnin kasvu. Ulkomaille haetaan yhä useammin myös tehtäviin, joissa osallistutaan suoraan taisteluun.
Ilmiöllä on vakavia seurauksia myös perheille. Taistelukentillä kuolleiden tai kadonneiden omaisten on usein vaikea saada tietoa läheistensä kohtalosta, erityisesti silloin kun värväys on ollut harhaanjohtavaa.
”Sääntelemättömien yksityisten turvallisuusyritysten suuri määrä, luvattomat aseet ja kehittyneet valvontateknologiat, kuten droonit, aiheuttavat riskejä ihmisoikeuksille ja turvallisuudelle”, YK:n asiantuntijat varoittavat.
Uusi laki syntyi vastauksena useisiin kansainvälisesti näkyviin tapauksiin. Näistä tunnetuin oli Haitin presidentin Jovenel Moïsen murha vuonna 2021, jossa oli mukana kolumbialaisia entisiä sotilaita.
Laki antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua palkkasoturitoimintaa järjestäviin yrityksiin ja verkostoihin. Sen tavoitteena on suojella kansalaisia sekä estää sotilaskoulutuksen päätyminen yksityisen sodankäynnin ja rikollisverkostojen käyttöön.
