Delhi, 06.11.06 (IPS) – Pohjois-Korea otti diplomaattisen voiton kansainvälisessä ydinasepokerissa, kun se ilmoitti suostuvansa taas neuvottelemaan ydinaseohjelmastaan.
Pohjois-Korean veto yllätti Yhdysvallat ja sen itäaasialaiset liittolaiset Japanin ja Etelä-Korean. Samalla se kavensi Kiinan liikkumavaraa.
Neuvottelupöytään kokoontuvat samat kuusi valtiota kuin aiemminkin: molemmat Koreat, Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Venäjä. Keskustelujen tuloksella voi olla kauaskantoiset seuraukset ydinaseiden leviämiselle, jota estämään solmittu ydinsulkusopimus on viime aikoina säröillyt pahoin.
Pohjois-Korean ensimmäinen ydinkoe 9. lokakuuta sai maailmalla yksimielisen tuomion, ja YK:n turvallisuusneuvosto päätti pakotteista maata vastaan.
Vajaa kuukausi myöhemmin alkoi kuitenkin näyttää siltä, että kuuden maan neuvottelut käynnistyvät. Ne katkesivat vuosi sitten vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Pohjois-Korea oli periaatteessa luvannut luopua ydinaseohjelmastaan.
Seuraava kysymys kuuluu: saadaanko henki pakotettua takaisin pulloon eli luopuuko Pohjois-Korea ydinaseestaan.
Vastaava on onnistunut aiemmin ainoastaan Brasilian, Argentiinan, Etelä-Afrikan ja Libyan kanssa. Nämä maat eivät kuitenkaan olleet edenneet ydinkokeeseen asti – kenties Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta, intialaisen Delhin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Achin Vanaik muistuttaa.
Jos Pohjois-Korea saadaan perääntymään, siitä tulee ennakkotapaus ydinräjäytyksen suorittaneiden valtioiden joukossa, Vanaik sanoo.
Ennen kuin Pohjois-Korea sopi Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa palaamisesta kuuden maan neuvotteluihin, se oli Kiinan painostamana luvannut pidättyä uusista ydinkokeista.
Pohjois-Korea on onnistunut muuttamaan vahvasti neuvottelujen sisältöä. Aiemmin se haluttiin pitää ydinaseettomana, mutta nyt se on taivuteltava luopumaan pommistaan.
Se tuskin onnistuu ilman Pohjois-Korealle annettavia vankkoja turvatakuita ja lupauksia energia- ja talousavusta, intialaiset asiantuntijat arvioivat.
Neuvottelukumppanit haluavat eritoten estää Pohjois-Koreaa jakamasta ydintietouttaan muille maille, eikä sitä taatusti saavuteta ilmaiseksi. Pohjois-Korea vaatinee ainakin turvatakuita nykyjohdolleen.
Tilannetta eivät helpota YK:n Pohjois-Korealle säätämät tiukat pakotteet, jotka rajoittavat sen kansainvälistä raha- ja tavaraliikennettä.
Sekä Kiina että Venäjä ovat olleet haluttomia toteuttamaan ankarimpia saartotoimia. Kiina on lehtitietojen mukaan kieltäytynyt tutkimasta alueensa kautta Pohjois-Koreaan vietävää rahtia, vaikka YK edellyttää sitä.
Kiinaa huolestuttaa pakotteiden Pohjois-Koreassa mahdollisesti aiheuttama epävakaus, joka voisi levitä naapurista sen omalle köyhälle rajaseudulle. Mailla on 1 400 kilometriä yhteistä rajaa, ja Kiina kattaa 40 prosenttia Pohjois-Korean ulkomaankaupasta.
Kiina kuitenkin tuomitsi jyrkästi Pohjois-Korean ydinkokeen, sillä se haluaa antaa itsestään kuvan "vastuullisena ydinvaltana", joka haluaa estää atomiaseiden leviämisen.
Lisäksi Kiina pyrkii normalisoimaan suhteensa Japaniin eikä halua että se tai Etelä-Korea hankkivat ydinaseen Pohjois-Korean pommin vastineeksi.
Intialainen ydinaseriisunnan tutkija N.D. Jayaprakash ennustaa muutoksia Itä-Aasian ydinasepokerin sääntöihin.
Ratkaisevaa on hänen mukaansa se, maltillistaako Yhdysvallat asennetaan Pohjois-Koreaan. Maan julistaminen "pahan akselin" valtioksi vei pohjan Bill Clintonin presidenttikaudella 1994 solmitulta puitesopimukselta.
Siinä Pohjois-Korea lupasi luopua ydinasekehittelystä ja tinki vastineeksi takuut polttoaineen ja kevytvesireaktorin saannista. Kun sopimusta ei pantu toteen, Pohjois-Korea irtisanoutui ydinsulkusopimuksesta 2003.
Jos tulevat neuvottelut lupaavat Pohjois-Korealle riittävät turva- sekä talous- ja energiatakuut, Yhdysvallat voi saada Kiinan tuekseen taivuttamaan maan luopumaan ydinaseesta.
"Jos neuvottelut epäonnistuvat, maailmalla on vakava ydinaseiden leviämisongelma, joka tarjoaa mallin ydinvallaksi pyrkiville maille, kuten Iranille, Japanista ja Etelä-Koreasta puhumattakaan", Jayaprakash sanoo.
(Inter Press Service)
