Peking, 31.03.03 (IPS) – Pekingin remontointi moderniksi ja kansainväliseksi kisakaupungiksi vuoden 2008 olympialaisiin on visainen tehtävä. Ongelmaksi on koitunut länsimaista tuotujen ideoiden yhdistäminen Kiinan ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin.
Kansallismielisenä tunnettu Kiinan johto yllätti monet antamalla Pekingin katukuvan muokkaamisen osin ulkomaisten arkkitehtien suunniteltavaksi.
Pekingin ensimmäisen eurooppalaistyylisen pilvenpiirtäjän suunnittelevat hollantilaiset. Rakennukseen majoittuu Kiinan keskustelevisio. Maan suurimman pankin ICBC:n pääkonttoria taas piirtävät amerikkalaiset.
Maineikkaan saksalaisarkkitehdin, Albert Speer nuoremman, harteilla on kunnianhimoinen hanke. Tarkoituksena on yhdistää uusi olympiakylä historialliseen Kiellettyyn kaupunkiin Pekingin halki pohjoisesta etelään kulkevalla väylällä.
Ulkomaisten taiturien haaliminen Pekingiin on herättänyt paljon närää.
Kovimpien kiistojen kohteisiin kuuluu Kiinan kansallisteatterin rakentaminen. Teatteri nousee vastapäätä parlamenttitaloa, kivenheiton päähän Kielletystä kaupungista.
Teatterin suunnittelukilvan voitti vuonna 2000 ranskalaisarkkitehti Paul Andreu. Sen jälkeen suunnitelmaa on moitittu liian kalliiksi ja kiinalaiselle kulttuurille vieraaksi. Työtä on hidastanut vastustuksen vyöry.
Suunnitelman karsimisen ja muokkauksen jälkeen teatterin rakennustyöt on käynnistetty, mutta panettelu jatkuu.
"Kiinassa on arkkitehteja, joilla on 30-40 vuoden kokemus. Työn uskominen vain siltoja tehneelle arkkitehdille on kuin laittaisi länsimaisen nyrkkeilijän ja kiinalaisen taistelulajien mestarin samalle viivalle. Se on kansallinen häpeä", pekingiläinen arkkitehti Peng Peigen kuittaa.
Toisten mielestä aidon kiinalaisen arkkitehtuurin ei tarvitse olla moderni tulkinta muinaisista muodoista. Huomauttajat viittaavat Pekingiin 1990-luvulla kohonneisiin surullisenkuuluisiin pilvenpiirtäjiin, joissa on pagodikatot. Niitä pilkataan yleisesti "meloninkuoriksi".
Kiinan loputon rakennuspotentiaali on saanut ulkomaiset arkkitehdit parveilemaan maassa pysyvästi ja tarjoamaan auliisti palvelujaan. Edes nationalistisen ryhmän elämöinti ei heitä hetkauta.
"Minulle Kiina on mahdollisuuksien maa. Missään muualla arkkitehti ei saa tilaisuutta suunnitella näin laajassa mittakaavassa", Kiinaan asettunut venezuelalainen Antonio Ochoa kertoo.
Hallituksen kunnianhimoisena pyrkimyksenä on tehdä Pekingistä mallikaupunki, joka ylittäisi häikäisevyydellään kaiken länsimaissa rakennetun. Ulkomaisia arkkitehteja on varmuuden vuoksi palkattu olemukseltaan kiinalaisiinkin hankkeisiin.
Niinpä kaavailtua 25 kilometrin bulevardihanketta konsultoiva saksalainen kaupunkisuunnittelija sattuu olemaan Adolf Hitlerin hoviarkkitehdin Albert Speerin poika.
Valinta on kuohuttanut myös Saksaa, jossa arkkitehdit ovat nostaneet esille Pekingin bulevardin ja Hitlerin aikana Berliiniin kaavaillun pohjois-eteläväylän yhtäläisyyden.
Kiinan viranomaiset kuitenkin sanovat, että Speer nuoremman luonnos kaupungin keskusakselista vastaa jo vuosisatoja sitten laadittua suunnitelmaa keisarilliseen pääkaupungin katukuvasta.
(Inter Press Service)
