Delhi, 11.03.02 (IPS) – Jotkut Delhin kuuluisalla Qutb Minarin moskeija-alueella vierailevat intialaiset tahtovat nähdä rakennusten niitä osia, joiden sanotaan olevan peräisin tuhotuista hindujen temppeleistä.
"Qutb Minarissa niitä on onneksi runsaasti ja helposti nähtävillä, joten asiakkaani ovat tyytyväisiä", oppaana toimiva Ramesh sanoo osoittaen kasvonsa menettänyttä apsaraa eli hindujen jumalhahmoa.
Islaminusko kieltää kuvien palvonnan, joten muslimit ovat aikoinaan tuhonneet niitä hindujen ja buddhalaisten temppeleistä. Qutb Minarin rakennuksissakin on virallisen tiedon mukaan aineksia 20 hindutemppelistä. 1200-luvulla pystytetty moskeija on nykyisin YK:n kulttuurijärjestön Unescon suojeluksessa.
Ensimmäinen muslimivaltio, Delhin sulttaanikunta, perustettiin Intiaan 1193, ja islamin valta levisi pian koko Pohjois-Intiaan. Eteläiseen Intiaan muslimivalta ulottui suurmogulien valtakaudella 1500-luvulla. Tuolloinkin valtaosa intialaisista pysyi hinduina.
Jawaharlal Nehrun yliopiston historiantutkijat Romila Thapar ja Bipin Chandra muistuttavat, että kaikki muslimihallitsijat eivät suinkaan olleet despootteja. Jotkut olivat tunnettuja suvaitsevaisuudestaan ja rakensivat itsekin temppeleitä, muun muassa kuuluisan Taj Mahalin.
Kukaan ei kuitenkaan estä Rameshia ja muita kotitekoisia turistioppaita levittämästä tarinoita pahoista muslimihallitsijoista, jotka pitivät Intiaa pihdeissään yli 500 vuoden ajan. Legendat elävät voimakkaimmin hindujen pyhiinvaelluskohteissa, kuten Uttar Pradeshin osavaltiossa sijaitsevissa Mathurassa ja Varanasissa.
Yli miljardin asukkaan Intiassa on noin 200 miljoonaa muslimia, mutta heidät sivuutetaan äärihindujen levittämissä myyteissä. Liikehdinnän kärjessä on Maailman hindufoorumi, VHP.
VHP:n läheinen liittolainen taas on Intian johtava hallituspuolue Bharatiya Janata (BJP), jota pääministeri Atal Bihari Vajpayeekin edustaa. Puolue on ottanut asiakseen kirjoittaa uudelleen Intian historian tavalla, joka vahvistaa hindujen itseluottamusta.
BJP:n tien valtaan silotti VHP:n kampanja hindutemppelin rakentamiseksi Ayodhyan kaupunkiin Uttar Pradeshissa. Samalta paikalta hävitettiin 1992 Babri Masjidin moskeija, joka oli rakennettu 1500-luvulla.
VHP:n johtajat väittävät, että moskeija rakennettiin vanhan hindutemppelin tilalle paikalle, jolla myyttinen sodan jumala Rama syntyi noin 10 000 vuotta sitten.
Kiista pyhän paikan omistuksesta on oikeudessa, mutta aihe on yhä tulenarka. Juuri siitä sai kipinän helmikuun lopulla alkanut uskonnollinen väkivalta. Moskeijan tuhoaminen 1992 kirvoitti verilöylyn, jossa kuoli yli kolmetuhatta ihmistä ympäri maata.
Tämän vuoden helmikuun lopulla parituhatpäinen muslimijoukko pysäytti Godhran kaupungissa junan, joka kuljetti Ayodhyasta palaavia hinduja. Hyökkäyksessä kuoli 58 ihmistä, ja se laukaisi uuden uskonnollisten väkivaltaisuuksien kierteen. Gujaratin osavaltiossa kuoli arviolta yli tuhat ihmistä ennen kuin hallitus lähetti armeijan hillitsemään levottomuuksia.
Johtava hallituspuolue BJP on ajautunut pahaan välikäteen oman politiikkansa seurauksena. Yhtäältä se yrittää miellyttää yllyttämiään hindunationalisteja, ja toisaalta sen on tultava toimeen maallisten hallituskumppaneidensa kanssa. Lisäksi vastassa on uskonnoista erossa pysyttelevän Kongressipuolueen vahva oppositio.
Helmikuun osavaltiovaaleissa BJP menetti valta-asemansa Uttar Pradeshissa huolimatta aktiivisesta kampanjoinnista Ayodhyassa ja muilla pyhillä paikoilla.
Maltilliseksi luonnehdittu pääministeri Vajpayee on yrittänyt taivutella VHP:ta jonkinlaiseen kompromissiin muslimien kanssa Ayodhyan temppelikiistassa. Tuloksia ei ole saavutettu, sillä Vajpayeen mukaan VHP muuttaa jatkuvasti kantaansa.
Sisäministeri Lal Krishna Advani – joka johti aikoinaan henkilökohtaisesti liikettä Ayodhyan temppelin puolesta – on joutunut varoittamaan VHP:ta ryhtymästä rakennustöihin. Hän on myös määrännyt poliisin käännyttämään takaisin tuhannet vapaaehtoiset, joita pyrkii temppelityömaalle eri puolilta maata.
Toistaiseksi VHP on kuitenkin pysynyt kannassaan, että temppelin rakentaminen alkaa maaliskuun puolivälissä oikeuden antamasta toimenpidekiellosta huolimatta.
Oikeuden päätöksen ohella uhmattuna on Intian olemassaolo maallisena valtiona.
"Väite siitä, että yhden osapuolen (enemmistönä olevien hindujen) toiveet edustavat kansallista näkemystä, sisältää käsitteellisen ristiriidan. Se loukkaa perustuslain säätämää uskonnoista riippumattoman valtion periaatetta", Kongressipuolueen kansanedustaja Kapil Sibal huomauttaa.
(Inter Press Service)
