Makobola, Kongon demokraattinen tasavalta, 20.01.99 (IPS) – Makobolan kylätietä kulkiessaan komentaja Ernest Likongo kohtaa joukon talojensa ulkopuolella seisoskelevia kyläläisiä. Nämä lopettavat keskustelunsa tervehtiäkseen häntä. Likongo kaivaa taskustaan pari seteliä ja kohotellen anteeksipyytävästi olkapäitään ojentaa ne ryhmään kuuluvalle naiselle.
"Pelkään, että siinä ovat kaikki rahani. Mutta kirkon edustajia on tulossa tuomaan ruokaa ja huopia. Hyvä, että olette palanneet. Teidän pitää rohkaista muitakin palaamaan", Likongo juttelee.
Everstiluutnantti Likongo on ollut sotilas 26 vuotta. Nyt hän johtaa Kongon demokraattisen tasavallan (entinen Zaire) kapinallisia eli RCD-liikkeen sissejä Uviran alueella Burundin rajan pinnassa.
Paikallisena komentajana Likongo palasi Makobolaan RCD:n asettaman tutkimuskomission mukana. Tutkimuksen kohteena ovat syytökset, joiden mukaan Likongon joukot tappoivat uuden vuoden aikaan Makobolassa yli 500 siviiliä.
Likongo on vakuuttunut syytösten perättömyydestä. "Muistutan sotilaitani ennen jokaista operaatiota, että heidän ensimmäinen velvollisuutensa on huolehtia siviilien turvallisuudesta. Näettehän, että ihmiset eivät pelkää meitä. Eivät he muuten olisi tulleet takaisin", hän sanoo.
Likongon ja tämän seurassa olevien RCD:n upseerien ja toimitsijoiden kuuloetäisyyden ulkopuolella eräs kyläläinen kertoo kuitenkin muuta. Vilkuillen hermostuneesti ympärilleen hän varoittaa uskomasta RCD:n versiota tapahtumista.
"Tämä tutkimus ei selvitä totuutta. Surmatyön tekijöinä olivat samat sotilaat, joiden seurassa nyt olette, eivät ketkään muut", hän kertoo tutkimuskomission mukana kulkeville toimittajille.
Väitteet Makobolan joukkomurhasta julkisti ensin italialainen lähetysseuran uutispalvelu Misna 7. tammikuuta. Misnan johtaja Giulio Albanese kertoi RCD:n veritöistä, joiden uhrien joukossa oli yksi pappi ja Punaisen ristin työntekijä perheineen.
Punainen risti vahvisti, että kuusi sen työntekijää oli surmattu Makobolassa.
RCD reagoi ensin kiistämällä tietävänsä mitään surmatöistä. Pian järjestö lupasi tutkia asian, ja sen johtaja Ernest Wamba- dia-Wamba vannoi rankaisevansa ankarasti jokaista julmuuksiin osallistunutta sotilasta.
Toisaalta RCD antoi ymmärtää, että Makobolan seudulla ei ollut koettu muuta väkivaltaa kuin RCD:n yritykset pitää loitolla naapurimaan Burundin kapinallisia eli FDD:n sissejä.
Kun tutkimusryhmä valmistautui lähtemään Makobolaan, RCD:n edustaja Gomassa kiisti yhä väkivaltaisuudet. "Se on katolisen kirkon levittämää propagandaa. Sen edustajat vihaavat tutseja ja syöttävät väärää tietoa kansainvälisille tiedotusvälineille."
RCD:ssä on paljon tutsiheimon jäseniä, jotka ensin auttoivat Kongon nykyisen presidentin Laurent Kabilan valtaan, mutta kääntyivät sittemmin tätä vastaan.
Uviran alueen siviiliviranomaisia edustava Godfrey Muhiwa yhtyy sissikomentaja Likongon väitteeseen, että RCD ei ole syyllistynyt julmuuksiin. He syyttävät RCD:tä vastaan sotivaa kongolaista Mai-Mai -liikettä, burundilaista FDD:tä ja ruandalaista Interahamwea, jotka kaikki toimivat tällä alueella.
"Burundilaiset ja ruandalaiset kapinalliset ovat tuoneet omat sotansa tänne", Muhiwa selittää.
Itse väitetyn joukkomurhan näyttämöllä Makobolassa 20 kilometrin päässä Uvirasta RCD:n edustajat kiiruhtavat esittelemään poltettuja majoja. Heidän mukaansa kyseessä oli RCD:n sotilasleiri, johon hyökättiin 30. joulukuuta.
Kyläläiset vahvistavat hyökkäyksen tapahtuneen, mutta hyökkääjien alkuperästä esitetään erilaisia näkemyksiä. Nuori englanninopettaja Bahati Shabani väittää heidän olleen FDD:stä.
"Sen tietää siitä, että he puhuivat kirundia", Shabani sanoo. Toinen kyläläinen, Barwani Luabo, puolestaan vakuuttaa, että hyökkääjät kuuluivat Mai-Maihin.
RCD:n edustajat ratkaisevat ongelman päättelemällä, että joukkomurhaan osallistuivat niin FDD, Mai-Mai kuin Ruandan hutujen pahamaineinen Interahamwekin. Viimeksi mainitun tiliin on pantu noin miljoonan pääasiassa tutseihin kuuluneen ruandalaisen murhat 1994.
Kyläläiset vahvistavat, että RCD onnistui kokoamaan joukkonsa uudelleen ja kävi vastahyökkäykseen. Silminnäkijöiden mukaan ilma oli sakeana luodeista, kun sissit iskivät tunkeutujien kimppuun. "Ruumiita tuli paljon, enimmäkseen harhalaukausten seurauksena", Luabo kertoo.
Toiset todistajat sanovat kuitenkin, että RCD:n joukot tappoivat satoja ihmisiä. Joukkohaudoista ei näy merkkejä, mutta tutkimuskomission mukaan päästetyille toimittajille annettiin vain kaksi tuntia aikaa. Lisäksi RCD:n edustajat vahtivat heitä koko ajan niin, että monet todistajat eivät suostuneet puhumaan.
RCD:n omat arviot siviiliuhreista vaihtelevat, mutta eivät nouse yli kymmenen. Likongo on innokas yhdistämään Makobolan tapahtumat meneillään olevaan sotaan RCD:n ja vihamielisten ryhmien kesken. Hänen mukaansa vastustajat ovat varastelleet seudulta karjaa ja piiloutuneet läheisille kukkuloille.
"Olemme puhdistaneet seutua noista ryhmistä, ja tämä oli niiden yritys iskeä takaisin", hän selittää.
Pauliksi esittäytynyt RCD:n tutkimuskomissiota johtava nuori lakimies on vakuuttunut, että sissien kertomus pitää paikkansa ja hyökkääjiä olivat Mai-Mai ja FDD.
"En voi kuitenkaan sanoa varmuudella, että RCD:n sotilaat eivät tehneet mitään väärää tai ampuneet ainuttakaan siviilejä surmannutta laukausta", hän tunnustaa.
Kun Paulilta tivataan, miksi kyläläiset yhdistivät RCD:n niin voimakkaasti joukkomurhaan, hän vetoaa alueen olojen jatkuvaan turvattomuuteen ja sekavuuteen.
"Mai-Mai ja FDD käyvät jatkuvasti ihmisten kimppuun, mutta jotkut ovat päättäneet panna ongelmat RCD:n syyksi. Meidän täytyy selittää heille, että olemme täällä suojelemassa heitä", Paul sanoo. (Inter Press Service)
