Kzyl-Orda, Kazakstan, 15.04.96 (IPS) – Peräti 93 kazakstanilaista ja ulkomaista organisaatiota ponnistelee estääkseen Araljärven kuivumisen ja myrkyttymisen, mutta yksikään niistä ei ole keksinyt ongelmiin pitävää ratkaisua.
Kazakstanin Kzyl-Ordan alueen johtaja Berbibek Saparbajev sanoo, että laajat tutkimusraportit ja humanitäärinen apu eivät ole estäneet katastrofin pahenemista.
Veden pinta on alentunut 15 metriä yhden sukupolven aikana. Järven pinta-ala on supistunut 30 000 neliökilometriä. Myrskytuulet levittävät keitaille ja laidunmaille – jopa Pohjoismaihin asti – kuivuneen maan suolaa, hietaa ja hiekkaa. Kalansaaliit ovat romahtaneet.
Ongelmien juuret ovat 1930-luvulla, jolloin silloinen Neuvostoliitto alkoi toteuttaa alueella laajaa keinokasteluohjelmaa. Sitä jatkettiin vuosikymmeniä, kunnes 1980- luvun loppupuolella pitkälle edennyttä ekokatastrofia ei kyetty enää salaamaan.
Kuivumisen pysäyttämiseksi on esitetty useita teknisiä ratkaisuja, mutta niiden vaatimia laajoja rakennustöitä ei ole aloitettu. Maailmanpankki rahoittaa pelastusoperaatiota 62,5 miljoonan dollarin (285 miljoonaa markkaa) luotolla.
Vaikka vesivarat elpyisivät, se ei ratkaisisi kaikkia kärkeviä ongelmia. Myrkyllisten kemikaalien pitoisuudet ovat nousseet vähenevässä vesimassassa, ja se on heikentänyt alueen väestön terveydentilaa. Lavantautitapausten määrä on viisinkertaistunut, nuorten äitien maidosta on löydetty myrkyllisiä aineita ja pahentuneet hiekkamyrskyt ovat lisänneet hengityselinsairauksia. (Inter Press Service)
