New York, 17.3.03 (IPS) – Maaliskuun 22. vietettävä Maailman vesipäivä muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää vesi on jokapäiväiselle elämällemme. Vedellä on keskeinen tehtävä myös kehitysmaiden köyhyyden vähentämisessä, ympäristönsuojelussa ja ylipäätään valtioiden kestävässä kehityksessä.
Kuluva vuosikin on YK:n päätöksellä omistettu vedelle. Vaikka puhdas vesi ja sanitaatio eli vessa ja viemäri kuuluvat jokaisen perusoikeuksiin, miljardit ihmiset ovat yhä niitä vailla.
Viime syksynä Etelä-Afrikan Johannesburgissa järjestetty Kestävän kehityksen huippukokous täsmensi vettä koskevia vuosituhattavoitteita. Aiemmin oli päätetty puolittaa ilman puhdasta vettä olevien ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä. Nyt myös vessaa ja viemäriä vailla olevien määrä aiotaan pudottaa puoleen.
Japanin Kiotossa pidettävässä Maailman vesifoorumissa pohditaan 16.-23. maaliskuuta, miten vettä koskevat kansainväliset tavoitteet saavutetaan. Erityisen tärkeätä on ottaa oppia aiemmista kokemuksista, kuten veden ja sanitaation vuosikymmenestä, jota vietettiin 1980-luvulla.
Vesihuollon johtaviin kehitysapujärjestöihin kuuluva Water Supply and Sanitation Collaborative Council (WSSCC) esitteli kokouksen alla oman provokatiivisen luettelonsa otsikolla Kioto – asialista on muuttunut. Se muistuttaa mieliin epäonnistumisia, joiden vuoksi kehitysmaissa elää yhä yli kolme miljardia ihmistä vailla turvallista vettä, vessaa ja viemäriä:
– Ylhäältä alas suunnattu tarjoajalähtöinen ajattelu vesihuollon ja sanitaation järjestämisessä ei ole toiminut.
– Lupaukset ja odotukset "ilmaisesta vedestä" eivät toteutuneet. Useimmissa tapauksissa ilmaisuus on tarkoittanut olematonta palvelua. Jos vettä käsitellään ilmaiseksi jaettavana hyödykkeenä, heikennetään mahdollisuuksia hyvin toimivan vesihuollon järjestämiseen.
– Pelkän vedensaannin korostaminen viemäröinnin ja hygienian kustannuksella on osoittautunut tehottomaksi. Noin 6 000 ihmistä, pääasiassa lasta, kuolee päivittäin tartuntatauteihin, joiden aiheuttaja on usein huono hygienia.
– Oli perustavanlaatuinen virhe erottaa vesi, sanitaatio ja hygienia toisistaan.
– Tavoitteiden karkaamista käsistä on selitelty vesi- ja rahapulalla, nopealla väestönkasvulla ja kaupungistumisella, mikä on vain lisännyt sekaannusta. Millään niistä ei ole merkittävää vaikutusta vesi-, sanitaatio- ja hygieniaongelmien suuruuteen ja vakavuuteen.
– On virheellistä otaksua, että suurelle ihmisjoukolle yhteisesti tarjotut vesi- ja viemäripalvelut toisivat huomattavia etuja.
Vesi-, viemäri- ja hygieniahuoltoon annetaan nykyisin kehitysapua liki viisi miljardia euroa vuodessa. Kehitysmaat itse sijoittavat suurin piirtein saman verran. Arviomme mukaan vuosituhattavoitteiden saavuttaminen edellyttää vähintään sijoitusten kaksinkertaistamista.
Ennen kaikkea on kasvatettava niitä kotimaisia ja kansainvälisiä voimavaroja, jotka käytetään vesihuollon ja sanitaation kohentamiseen kaupunkien slummeissa ja hökkelikylissä sekä maaseudulla.
Ensisijaista on myös kohottaa hygienian merkitystä, sillä se on kansanterveyden väheksytyin osa-alue. Omassa kampanjassaan WSSCC yllyttää yksilöitä ja yhteisöjä edistämään hygieniaa osana normaalia elämää ja lasten kasvuympäristöä.
YK-järjestöjen tukema hygieniakampanja on valtavan haastava ja edellyttää laaja-alaista toimintaa. Kouluista ja terveyskeskuksista pitää tulla hygienian oppimiskeskuksia.
WSSCC käynnistää yhdessä YK:n lastenrahaston Unicefin kanssa peruskouluissa hygieniakasvatuksen kampanjaa. Lähtökohtana on se, että jokaisessa koulussa on oltava erilliset käymälät tytöille ja pojille.
Köyhyyden vähentäminen ja vähäosaisten terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen edellyttävät uusia ja luovia ratkaisuja. Kansainvälisen yhteisön on vastattava seuraaviin haasteisiin:
– Miten sanitaation välttämättömyys kytketään vesihuoltoon? Se ei onnistu ilman vesihuollosta vastaavien tuntuvaa lisäpanostusta. Lisäksi on kehitettävä kotitalouksia varten ihmiskeskeistä tekniikkaa vesi- ja viemäriongelmien ratkaisuksi.
– Miten kyetään täyttämään pienituloisten tarpeet? Miten voidaan taata köyhille tasa-arvoinen osuus vesivaroista? Miten pystytään tyydyttämään maatalouden ja teollisuuden tarpeet samalla, kun kitketään köyhyyttä, parannetaan terveyttä ja tuottavuutta sekä estetään ympäristön tuhoutuminen?
– Mitä on tehtävä, jotta vettä ja viemäröintiä koskevat vuosituhattavoitteet kyettäisiin saavuttamaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja muilla alueilla, joilla noita palveluja vailla olevien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä ei onnistu nykytahdilla?
WSSCC ja sen kumppanit eivät aliarvioi edessä olevia vaikeuksia. Pelissä ei kuitenkaan ole vain "yksi asia monien joukossa", vaan kyse on uudesta yrityksestä saavuttaa suurin kaikista kansanterveydellisistä läpimurroista.
Teollisuusmaiden asukkaiden terveydentilan kohentuminen on perustunut ja perustuu edelleen nimen omaan hyvään vesi-, viemäri- ja hygieniahuoltoon. Kehitysmaat eivät pääse vastaavalle terveystasolle ilman niitä, vaikka käytettävissä olisi millaiset määrät lääkäreitä ja sairaaloita.
(Inter Press Service)
* Sir Richard Jolly johtaa vesi- ja viemärihuoltoon erikoistunutta kehitysapujärjestöä Water Supply and Sanitation Collaborative Councilia (WSSCC).
