Rio de Janeiro, 19.08.02 (IPS) – Brasilian paperi-, sellu- ja huonekaluteollisuutta uhkaa puupula, koska uutta talousmetsää on istutettu paljon vähemmän kuin tarvis vaatisi. Puunnälkäiset katseet kääntyvät taas muutenkin liian vilkkaasti hupeneviin sademetsiin.
Vuodesta 1996 lähtien Brasiliassa on istutettu vuodessa metsää keskimäärin 250 000 hehtaaria. Tarve olisi kuitenkin 630 000 hehtaaria, kansallisen metsitysohjelman johtaja Raimundo Deusdará Filho sanoo.
Presidentti Fernando Cardoson johtama Brasilian hallitus on tunnustanut ongelman ja luvannut uusia luottoja metsänistutukseen. "Hallituksen toimet ovat tärkeitä, mutta eivät riitä estämään puupulaa kymmenen vuoden kuluessa", Brasilian metsäyhdistyksen (SBS) yli-intendentti Rubens Garlipp kuittaa.
Puun saatavuuden heikkeneminen uhkaa lähiaikoina paperi- ja selluteollisuutta, huonekalujen valmistajia, rakennusteollisuutta sekä puuta polttoaineena käyttäviä aloja, kuten terästehtaita ja leipomoita. Monissa Brasilian osavaltioissa puu muodostaa yhä 30 prosenttia energianlähteistä.
Kaksi vuotta sitten perustettu kansallinen metsitysohjelma on laskenut, että puuta käyttävä kaupallinen toiminta luo 4,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja työllistää suoraan 1,6 miljoonaa ihmistä. Maan vientituloista ala kehrää kokoon reilut kahdeksan prosenttia, viime vuonna noin 5,4 miljardia euroa.
Brasilia on maailman 7. suurin sellunviejä. Alan teollisuus on saanut huomattavaa etua siitä, että Australiasta kotoisin oleva nopeakasvuinen eukalyptuspuu on kotiutunut hyvin. Joukko tutkimuslaitoksia ponnistelee Brasiliassa eukalyptuksen geenikartan laatimiseksi, jotta siitä pystytään jalostamaan aina vain tuottoisampia lajikkeita.
Kaikkien brasilialaisten ongelmat eivät kuitenkaan ratkea eukalyptuspeltojen lisäämisen myötä – pikemminkin päinvastoin.
Kun Espirito Santosin maakunnassa juhlittiin heinäkuun lopulla Brasilian johtavan selluntuottajan Aracruz Cellulosen uuden tuotantolinjan avajaisia, aidan ulkopuolella osoittivat mieltään tuhannet pienviljelijät, maatyöläiset ja kansalaisaktivistit.
Mielenosoittajien mukaan tehdas – joka on rakennettu suomalaisen osaamisen ja rahoituksen turvin – on perustanut puuplantaasinsa paikallisilta asukkailta rosvotuille maille ja Mata Atlantican sademetsän tilalle.
Puupulaa valittaa kuitenkin myös Brasilian nopeasti kasvanut huonekaluteollisuus. Vaikka maa vastaa vajaasta prosentista alan maailmankaupasta, sen osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Huonekaluja viedään 60 miljardin euron edestä vuodessa.
Kun talousmetsät eivät tuota tarpeeksi raaka-ainetta, teollisuuden katseet kääntyvät Atlantin rannikon metsiin, jotka peittävät enää seitsemän prosenttia alkuperäisestä alastaan. Toinen arka kohde ovat Amazonian sademetsät, joista on jo 15 prosenttia tuhottu.
Brasilian eteläisimmissä osavaltioissa toimivat huonekalutehtaat ovat myös joutuneet ostamaan puuta naapurimaasta Argentiinasta.
"Puuntuotanto vaatii pitkän tähtäimen investointeja, koska nopeimmin kasvavatkin puut kypsyvät hakkuukelpoisiksi vasta seitsemässä vuodessa. Siksi lainojen takaisinmaksuun on saatava vähintään kahdeksan vuoden aika", metsäyhdistyksen Garlipp muistuttaa.
Eteläisen Brasilian huonekaluteollisuuden useimmin käyttämä raaka-aine on mänty. Sitä päästään hakkaamaan jo seitsemänvuotiaana, mutta huonekalujen vaatiman kovuuden se saavuttaa vasta 12-20 vuodessa. Aika riippuu maaperästä ja ilmastosta sekä siitä, miten tiheään taimet on istutettu.
Alalle 1960-luvulla myönnetyt verohelpotukset saivat aikaan sen, että puuntuotanto lisääntyi Brasiliassa 1970- ja 1980-luvulla. Helpotuksista kuitenkin luovuttiin 1986, minkä jälkeen pitkäaikaisen rahoituksen löytäminen vaikeutui ja metsitys hidastui, Garlipp kertoo.
Hän muistuttaa, että Brasilialla on maata, tekniikkaa, tuottavuutta ja kysyntää riittävästi vahvan metsätalouden tueksi. Vaihtoehtoina on nyt kuitenkin metsityksen kiihdyttäminen tai voimavarojen tuhlaaminen ja metsätuhon vauhdittaminen.
Turvatakseen puunsaannin tulevaisuudessakin kansallinen metsitysohjelma aloitti kesällä neuvottelut Maailmanpankin kanssa sadan miljoonan euron lainasta. Hallitus sijoittaisi hankkeeseen 87 miljoonaa euroa.
Muitakin keinoja etsitään metsityksen rahoittamiseen. Garlippin mukaan ala on kipeästi pääoman tarpeessa, vaikka se kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin. Hän muistuttaa, että Brasilian puupellot alkavat tuottaa seitsemässä vuodessa, kun alan kärjessä olevissa pohjoismaissa vaaditaan jopa kymmenkertainen aika.
(Inter Press Service)
