Dubai, 26.08.02 (IPS) – Yhdysvaltain mahdollinen hyökkäys Irakiin saattaisi syöstä koko Lähi-idän entistä epävakaampaan ja väkivaltaisempaan tilaan, paikalliset asiantuntijat arvioivat. Erityisen arkaa aluetta on Persianlahden ympäristö, jonka poliittiseen herkkyyteen suuret öljy- ja kaasuvarat tuovat lisäjännitteen.
Yhdysvalloissa osa poliitikoista uskoo, että "vapauttamalla Irakin ja auttamalla Bagdadissa valtaan säällisen ja suvaitsevan hallituksen" USA aikaansaa suotuisia vaikutuksia koko alueella.
Amerikkalaiset laskelmoivat, että uudistusmieliset voimat vahvistuisivat välittömästi Iranissa ja radikaali islamismi heikkenisi kautta Lähi-idän palestiinalaisalueet mukaan lukien.
"Ajatusmalli yksikertaistaa asioita vaarallisella tavalla", Dubaissa toimivan Emiraattien yliopiston valtio-opin professori Khaliq Abdulla varoittaa.
"Hyökkäys Irakiin ei vauhdittaisi demokraattisten voimien etenemistä Lähi-idässä, vaan se ruokkisi amerikkalaisvastaista raivoa, yllyttäisi radikaaleja, heikentäisi Yhdysvaltain liittolaisia ja johtaisi terrorismin kasvuun", hän sanoo.
Siksi Persianlahden pienissä öljyvaltioissa ollaan nyt hyvin huolissaan. Hallitukset pelkäävät, että piilevä fundamentalismi voi alkaa nostaa rumaa päätään. Uskonnollisen fanatismin aalto horjuttaisi sosiaalista ja poliittista vakautta ja uhkaisi vallanpitäjien asemaa.
"Alueen hallitukset ovat tukeneet avoimesti Yhdysvaltoja taistelussa Talebania ja al-Qaidaa vastaan. Osama bin Ladenin silmissä kaikki nämä maat ovat amerikkalaisten sätkynukkejä ja niihin voidaan kohdistaa terrori-iskuja vaikka vain suuren yleisön muistin virkistykseksi", Abdulla järkeilee.
"On kokonaan toinen juttu, että täkäläiset hallitsijat ovat pidelleet ohjaksia vuosikymmenten ajan, ja he tietävät erinomaisesti, miten säilyttää valtansa. Silti ajatus mahdollisesta epävakaudesta raastaa hermoja."
Abdulla uskoo myös, että Yhdysvaltain Irakin hallituksen vaihtamista koskevan suunnitelman takana on suurempia tavoitteita.
"Washington valmistautuu seuraavaan sotaansa Irakia vastaan pakottaakseen voimakeinoin koko alueelle uudenlaisen taloudellisen, poliittisen ja turvallisuusmallin."
Abdulla arvelee, että syrjäyttämällä Saddam Husseinin Yhdysvallat haluaa päästä valvomaan Irakin öljyvaroja ja tekemään maasta yhden Lähi-idän-politiikkansa tukiasemista.
Hurjempiakin visioita Yhdysvaltain hyökkäyksen seurauksista on heitelty. Yhden esitti heinäkuussa Saddamin vaikutusvaltainen poika Uday, jonka mukaan Yhdysvallat ei suinkaan aio lopettaa Irakiin, vaan tarkoituksena on viipaloida koko alue.
Uday Hussein kirjoitti johtamassaan Babel-lehdessä nimimerkillä Abu Hatem, että Yhdysvallat aikoo paloitella alueen maat Saudi-Arabia mukaan lukien. "Iranin vuoro tulee Irakin ja Saudi-Arabian jälkeen."
Udayn mukaan suunnitelma tähtää siihen, että "Jordaniasta tulee vaihtoehtoinen kotimaa palestiinalaisille ja Saudi-Arabia jaetaan kolmeen osaan. Bahrainilta riistetään oma identiteetti, ja se liitetään uudelleen Persiaan."
Syyriassa valtion valvomat tiedotusvälineet ovat niin ikään arvelleet, että Yhdysvallat aikoo Irakin johdon vaihtamisen ohella pystyttää muihin alueen maihin nukkehallituksia. Se voisi asteittain johtaa USA:n iskemään myös Syyriaan ja Libanoniin, jotka ovat avainvaikuttajia arabien ja Israelin välisissä kiistoissa.
Lisähuolta Persianlahden maille tuottaa pelko, että Yhdysvallat pakottaa ne antamaan sotilastukikohtia sen käyttöön, kun hyökkäys Irakiin alkaa.
Moni valtio joutuisi suostumaan tukikohtapyyntöön tahtoi tai ei, sillä Yhdysvallat on lopulta niiden tärkein liittolainen mahdollista ulkoista tai sisäistä uhkaa vastaan. Tämä vahvistui viimeksi, kun Irak miehitti Kuwaitin 1991.
Lontoossa ilmestyvän al-Quds al-Arabi -lehden johtava toimittaja Abdul Bari Atwan esitti hiljan ajatuksen Yhdysvaltain kolmikärkisestä hyökkäyksestä Irakiin. Hyökkääjät lähtisivät Kuwaitista, Jordaniasta ja Turkista, Atwan selitti qatarilaisen al-Jazeera -television haastattelussa.
Sen jälkeen, kun Saudi-Arabia kielsi hyökkäyksen Irakiin maaperältään, Yhdysvallat on useiden tietolähteiden mukaan siirtänyt raskasta sotakalustoaan sikäläisestä lentotukikohdasta Qatariin.
Yhdysvaltain merivoimien viides laivasto on jo sijoitettu Bahrainiin, mikä vahvistaa Persianlahden maissa tunnetta, että ne ovat keskellä sotanäyttämöä.
Kuwait ei sulje pois laskuista mahdollisuutta, että Saddam miehittää maan uudelleen vastatoimena Yhdysvaltain hyökkäykselle. Kuwaitin kansalaiset voivat näissä oloissa myös riehaantua mielenosoituksiin, jotka saattavat kyseenalaistaa nykyjohdon laillisuuden.
Alueella riittää murhetta myös siitä, millainen olisi Saddamin jälkeinen Irak. Moni pelkää, että tilanne voi muuttua nykyistä pahemmaksi. Pelkona on, että sunnivähemmistön nyt hallitsema Irak siirtyy shiialaiseen komentoon, josta on kokemusta Iranissa. Irakilaisista on shiiamuslimeja 55-65 prosenttia.
USA:n toimilla uskotaan olevan vaikutusta myös Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin, joka on tärkeä kysymys alueen arabihallituksille, muistuttaa al-Itihaad -lehden poliittinen tarkkailija Ghassan al-Jashi.
"Alueella pelätään Israelin vallan kasvua, sillä Yhdysvaltain katsotaan painostavan Irakia sen käskystä. Silloin palestiinalaisten ongelmat jäävät ratkaisematta tai ne hoidetaan Israelin sanelun mukaan", Jashi sanoo.
"Israel on uhannut käyttää ydinaseita Irakia vastaan, jos se vastaa Yhdysvaltain hyökkäykseen iskemällä Israeliin biologisilla tai kemiallisilla aseilla. Uhka on pelottava ja voi johtaa täysimittaiseen sotaan", hän jatkaa.
"Myös öljy on keskeinen tekijä. Jos Irakissa on ystävällismielinen hallitus ja Saudi-Arabiassa epävakaa tilanne, Yhdysvaltain öljyä koskevat edut ovat hyvässä hoidossa ja öljyntuottajamaiden järjestö Opec voidaan pitää aisoissa", Jashi pohtii.
Uusi kriisi Persianlahdella voisi vahingoittaa vakavasti kansainvälistä taloutta ja nostaa öljyn hintaa aikana, jolloin markkinat ovat muutenkin alamaissa ja kasvu jumissa.
Ranskalainen BNP-Paribas -pankki varoittaa, että vuosien 1990-1991 Persianlahden sotaan verrattava lyhytkin sotilaallinen operaatio nostaisi öljytynnyrin hinnan 25 dollarista 40:een (dollari vastaa suunnilleen yhtä euroa). Se heikentäisi maailman talouskasvua 0,5 prosenttia ensimmäisenä hyökkäystä seuranneena vuonna ja 0,3 prosenttia seuraavana.
Lehtiin vuotaneet tiedot viittaavat siihen, että loka-tammikuu on ratkaisevaa aikaa Yhdysvaltain hyökkäyksen valmistelulle. Isku tapahtuu todennäköisimmin marraskuun kongressivaalien ja maaliskuun 2003 välillä.
(Inter Press Service)
