Tokio,, 30.01.95 (IPS) – Heillä ei ole rahaa, ei ruokaa eikä kotia – kuten ei tuhansilla muillakaan Koben maanjäristyksen uhreilla. Laittomien siirtolaisten kohtalo on kuitenkin kovempi kuin Japanin kansalaisten: muukalaisille ei ole tarjolla minkäänlaisia korvauksia, ja viranomaisten puoleen kääntyminen voi johtaa maastakarkotukseen.
Hyogon läänin poliisiaseman puhelin on pirissyt lakkaamatta sen jälkeen, kun sinne perustettiin maanjäristyksen ulkomaisten uhrien avustuspiste. Poliisin mukaan yli 6 000 vierasmaalaista on soittanut ja pyytänyt apua päästäkseen palaamaan kotimaahansa.
"Nämä ihmiset sanovat, että heillä ei ole rahaa eikä Japanin viisumia. He ovat menettäneet kaiken omaisuutensa. Olemme päättäneet olla nostamatta heitä vastaan syytteitä. Sen sijaan käännymme heidän kotimaidensa suurlähetystöjen puoleen, jotta ne auttaisivat maanmiehiään palaamaan laillisesti kotiin", poliisin edustaja sanoo.
Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan Koben siirtolaisviranomaiset ovat karkottaneet useita ulkomaalaisia, jotka on tavattu ilman voimassa olevaa viisumia.
Kobe oli ennen tammikuun 17. päivän maanjäristystä vilkas satamakaupunki, jossa asui runsaasti vierasmaalaisia. Hyogon läänin rekisterissä on 90 000 luvallista ulkomaalaista, joista valtaosa on toisen ja kolmannen polven korealaisia siirtolaisia.
Luvattomien maahanmuuttajien parissa työskentelevien järjestöjen mukaan alueella asui ulkomaalaisia kaksin- tai kolminkertainen määrä viralliseen lukuun verrattuna.
"Täällä oli paljon aasialaisia ja afrikkalaisia, jotka työskentelivät pienissä tehtaissa ja asuivat puutaloissa", kertroo Shinobu Baba Walabora-järjestöstä.
"He säästivät niin paljon kuin mahdollista asumalla halvoissa asunnoissa. Nyt tehtaat ja talot ovat tuhoutuneet eivätkä ulkomaalaiset voi hakea mistään korvauksia, joten heidän elämänsä on täysin raunioina."
Baban mukaan hänen järjestönsä perustama hätäpuhelin on sekin soinut tauotta maanjäristyksen jälkeen.
"Rikkailla ja etuoikeutetuilla länsimaalaisilla ei ole mitään vaikeuksia palata kotimaahan. Mutta nämä soittajat ovat yksin ja peloissaan. He eivät uskalla mennä evakuointikeskuksiin pelätessään, että heidät karkotetaan maasta. He ovat järistyksen uhreista kovimpia kokeneita", Baba sanoo.
Walabora on saanut puhelinsoittoja myös epätoivoisilta lapsilta. "Kaksi kolumbialaista lasta soitti ja kertoi, että heidän äitinsä on loukkaantunut. He eivät rohjenneet lähteä ulos hakemaan apua, koska siellä liikkui niin paljon sotilaita ja poliiseja", Baba mainitsee.
Monet järistyksessä loukkaantuneet ulkomaalaiset ovat pyytäneet Walaboralta apua lääkärikulujensa maksamiseen.
Näiden ihmisten haavoittuvuus huolestuttaa Babaa. "Heistä voidaan helposti tehdä syntipukkeja, joita syytetään eräillä Koben alueilla puhjenneesta ryöstelystä."
Walaboran väki muistelee, kuinka Kanton suuren maanjäristyksen jälkeen 1923 japanilaiset murhasivat tuhansia korealaisia ja kiinalaisia, joiden huhuttiin myrkyttäneen juomaveden.
Monet Koben järistyksestä kärsineet ulkomaalaiset, mukaan luettuna neljä vietnamilaista pakolaisperhettä, ovat hakeutuneet suojaan Osakan lentokentälle. He tuntevat olonsa siellä mukavammaksi kuin japanilaisia pursuavissa evakuointikeskuksissa.
"Olemme menettäneet kaikki tavaramme. Vietimme muutaman yön yhteissuojassa, mutta kun emme kielitaidottomina ymmärtäneet siellä mistään mitään, lähdimme kävelemään ja taivallettuamme tuntikausia asetuimme tänne", kertoo eräs lentokentällä majaileva nainen.
Koben järistyksen kuolonuhrien joukossa on ilmoitettu olleen noin 200 ulkomaalaista. Joukossa on brasilialaisia, filippiiniläisiä ja burmalaisia. Kansalaisjärjestöjen mukaan lukuun sisältyvät vain Japanissa rekisteröidyt ulkomaalaiset ja siitä puuttuvat luvattomat muukalaiset.
Järistyksessä kuolleiden ulkomaalaisten ruumiiden kotiin lähettäminen aiheuttaa sekin ongelmia. Japanilaisten lehtien mukaan erään yhdysvaltalaisen naisen omaiset maksoivat liki 60 000 markkaa ruumiin toimittamisesta kotiin.
"Ne ovat pelottavia tietoja. Miten ihmeessä joku köyhä aasialaisperhe pystyisi maksamaan sellaisen summan saadakseen rakkaansa kotiin haudattavaksi", päivittelee Japanissa asuvia eteläamerikkalaisia auttavan järjestön edustaja.
Vapaaehtoisväen huoli on kasvanut sitä mukaa, kun kuva Japanin byrokraattisuudesta on voimistunut. Japanin hallitusta on arvosteltu ankarasti siitä, että se odotti kaksi päivää ennen kuin päästi vapaaehtoisiksi ilmoittautuneet ulkomaalaiset lääkärit järistysalueelle.
"Japanin haluttomuus ottaa vastaan ulkomaista apua heijastaa pohjalla väijyvää muukalaisvihaa. Se on toimintamme suurin este", Baba huokaa. (Inter Press Service)
