Hongkong,, 30.10.96 (IPS) – Itä-Aasian maiden hallitukset ovat monestakin syystä huolissaan uskonlahkoista, joita on tulvinut täyttämään nopean talouskasvun luomaa henkistä tyhjiötä.
Japanin Aum Shinri Kyo eli korkein totuus -lahkon viime vuotinen kaasuisku Tokion metrossa ja lahkojohtaja Sung Chi-lin äskettäinen pidätys Taiwanin pääkaupungissa ovat asiantuntijoiden mukaan vain jäävuoren huippua.
Sung Chi-lin johtama Taiwanin taolainen lahko eli muodonmuutosyhteisö puijasi tuhansilta kannattajiltaan maat, autot ja miljoonien edestä rahaa. Sung vakuutti seuraajilleen, että hänellä on taianomaiset parantajan lahjat, ja että hän voi ilmaantua useisiin paikkoihin samaan aikaan.
Hongkongissa pidätettiin kesällä kristillisen Siionin kirkon johtajat, jotka yllyttivät seuraajiaan juomaan vetyperoksidia puhdistuakseen sisäisesti. Lahkon keskeinen opetus oli se, että maailmanloppu tulee 1999.
Myös Kiina on tukahduttanut useita kotikutoisia uskontoja, jotka ovat pyrkineet hyödyntämään yhteiskunnan moraalista tyhjiötä. Sellainen syntyi vuosien 1966-76 kulttuurivallankumouksen ja nyttemmin yleistyneen rahanpalvonnan seurauksena.
Asiantuntijoiden mukaan kiinalaisyhteisöt ovat erityisen alttiita salaisille kulttiuskonnoille, jollaiset ovat menneisyydessä kasvaneet valtaviksi maanalaisiksi järjestöiksi ja yrittäneet syöstä vallasta kulloisetkin hallitsijat.
Puolikristillinen lahko, jota johti "talonpoikaisnäkijä" Hong Xiuquan onnistui melkein kaatamaan Kiinaa 1644-1912 hallinneen mahtavan Tsing-dynastian 1800-luvulla. Kommunistijohtaja Mao Zedong ylisti sittemmin Hongia sankarina.
Jeesuksen veljeksi itseään väittänyt Hong johti 1850-luvulla taiping-kapinaa, joka kesti 14 vuotta ja vaati miljoonia ihmishenkiä.
Taiwanissa uskonnollisten idolien palvonta kiellettiin Japanin vallan aikana (1895-1945), koska sen pelättiin voimistavan vastarintaa siirtomaavaltaa kohtaan. Seurauksena oli se, että maanalaisia lahkoja syntyi kuin sieniä sateella.
Taipein yliopiston tutkija Lin Peng-hsuan kertoo, että Taiwanissa toimii nykyisin yli 20 tunnettua lahkojohtajaa, joiden kannattajakunnat ulottuvat muutamasta tuhannesta hengestä yli miljoonaan.
Japanissa on arviolta 3 000 uutta uskontoa, joista osa on hyvin pieniä, kun taas toisilla on merkittävää poliittistakin vaikutusvaltaa. Tokion kristillisen kansainvälisen yliopiston tutkimuksen mukaan lahkot ovat vetäneet mukaansa jo joka viidennen japanilaisen.
Korkein totuus -lahkolla ilmoitettiin olleen 10 000 jäsentä maaliskuussa 1995, jolloin sen Tokion metroon kohdistamassa hermokaasuiskussa kuoli 12 ihmistä ja tuhannet sairastuivat.
Japanin suurin kotikutoinen kirkkokunta on kuitenkin Soka Gakkai, joka perustettiin 1930 erään buddhalaisen oppisuunnan maallisemmaksi ulottuvuudeksi. Daisaku Ikedan johtama Soka Gakkai väittää nykyisin jäsenmääräkseen kymmenen miljoonaa. Järjestöstä eroon pyrkivät joutuvat ahdistelun kohteeksi.
Asiantuntijoiden mukaan Japanissa, Taiwanissa ja kasvavassa määrin myös Kiinassa uudet lahkot vetävät puoleensa niitä, joita talousihme ei ole hyödyttänyt. Japanissa syrjäytyminen alkoi 1950- ja -60-luvulla, Taiwanissa seuraavilla vuosikymmenillä ja Kiinassa varallisuuserot kärjistyivät avoimien ovien talouspolitiikan myötä 1980-luvun puolivälissä.
Alueen perinteiset uskonnot kuten taolaisuus ja shintolaisuus ovat monien mielestä vanhanaikaisia eivätkä anna vastauksia nykypäivän ongelmiin. Ne liittyvät maaseudun elämänmuotoon, jossa elettiin suurperheissä ja yhteisöissä, eivät nykyaikaisen kaupungin yksilökeskeiseen elämään.
Aasian uusille kotitekoisille kulteille on ollut kysyntää niiden parissa, joita länsimaiset tuontiuskonnot eivät viehätä. Uskonnollista kaipuuta ovat voimistaneet elintason nousu, kansallistunteen vahvistuminen ja ajatus "aasialaisten arvojen" vaalimisen tarpeellisuudesta.
Tutkijoiden mukaan monet Aasian uudet uskonnot ovat kuitenkin erikoinen sekoitus taikauskoa ja länsimaista tuomiopäivän odotusta. Hallitusten kannalta erityisen huolestuttavia ovat lahkot, joiden johtajilla on poliittisia kytkentöjä.
Esimerkiksi Japanissa Soka Gakkain poliittinen siipi Komeito on muodostanut pääoppositiopuolueen avainjoukon. Taiwanin tiedotusvälineet nostivat kovan äläkän siitä, että eräs demokraattisen edistyspuolueen jäsen on videoitu polvistumassa lahkojohtaja Sungin edessä.
Hallitukset ovatkin kiristänet otteitaan lahkoja vastaan. Japanissa on asetettu toimikunta harkitsemaan korkein totuus – lahkon kieltämistä.
Myös Pekingissä on ryhdytty toimiin hallituksen vastaisiksi luonnehdittuja uskonnollisia ryhmiä vastaan. Yksi kielletyistä rymistä oli Ji Sanbaon johtama tuomiopäivän lahko, jolla arvioitiin olleen 10 000 jäsentä. Se syytti hallitusta "kiinalaisten syöksemisestä pimeyteen".
Toisen lahkon johtaja Wu Yangming teloitettiin viime vuonna tuomittuna yli sadan naisen raiskaamisesta ja ahdistelusta uskonnon varjolla. Kiinassa on lisäksi lukuisia muita lahkoja, jotka ovat joutuneet viranomaisten tarkan silmälläpidon alle.
Maassa on viime vuosina jälleenrakennettu paljon temppeleitä ja pyhäkköjä, jotka oli tuhottu tai päästetty rapistumaan maolaisella kaudella. Viranomaisten mukaan monet niistä ovat sittemmin joutuneet salaisten lahkojen hallintaan. (Inter Press Service)
