Washington,, 06.11.96 (IPS) – Etelä-Aasian laajoissa metsänhakkuissa kyseenalaista kunniaa hankkineet suuret ylikansalliset puutavarayhtiöt ovat nyt kääntäneet katseensa Etelä-Amerikan Amazonian sademetsiin.
Nykyaikaisimmalla tekniikalla ja suurella rahalla varustetut yhtiöt ovat jo saaneet hakkuusopimuksia ainakin Brasilian, Guyanan ja Surinamin viidakoihin, kertovat huolestuneet ympäristöaktivistit. He pelkäävät, että seurauksena on ennennäkemättömiä tuhoja maailman laajimmalla sademetsäalueella.
Kaksi malesialaista yhtiötä, WTK ja Samling Organisation, odottaa Brasilian viranomaisilta vihreää valoa laaja-alaisille hakkuuluville. Kanadalainen Buchanan Group puolestaan painostaa Guyanan hallitusta samaan.
Buchanan hakee hakkuulupaa myös Surinamista, missä sen kilpailijoina ovat malesialainen Berjaya Group, indonesialainen Suri Atlantic ja kaksi kiinalaista yhtiötä.
Metsäteollisuuden arvostelijat varoittavat, että Surinamin aasialaisyhtiöille myöntämät toimiluvat aiheuttavat vakavia mullistuksia sekä ympäristölle että ihmisille. Lisäksi valtio menettää metsäyhtiölle myöntämiensä verohelpotusten vuoksi satojenmiljoonien dollarien tulot.
Ympäristöryhmät pelkäävät, että tulossa on avohakkuita ja valikoimatonta puunkaatoa huolimatta Brasilian ja Guyanan viimeaikaisista yrityksistä kiristää hakkuusääntöjä lainsäädännön avulla.
"Näillä yhtiöillä on äärimmäisen huono maine niiden Aasiassa aiheuttamien ympäristötuhojen vuoksi, ja ne pitävät suunnitelmansa visusti salassa", sanoo Nigel Sizer yhdysvaltalaisesta World Resources Institutesta.
Sizer ja muut ympäristötutkijat syyttävät WTK:ta, Samlingia ja muita aasialaisia puutavarajättejä Malesian Sarawakin osavaltion ja Kambodzhan metsätuhoista.
Aktivistit sanovat, että WTK ja Samling hakkaavat luvan saatuaan valtavia alueita neitseellistä sademetsää Brasilian Amazoniassa. Toiminta aiheuttaa korjaamatonta tuhoa luonnolle ja häätää joukoittain alkuperäisasukkaita kotiseudultaan.
WTK on jo saanut luvan hakata yli miljoona hehtaaria metsää Brasilian Juruajoen rannoilla ja yli 200 000 hehtaaria Uatumajoen ympäristössä. WTK päihitti kilpailussa paikallisen metsäyhtiön, kertoo yhdysvaltalainen Environmental Defence Fund -järjestö (EDF).
"Nämä yhtiöt ovat taloudellisesti niin mahtavia ja teknisesti niin kehittyneitä, että niiden paikalliset kilpailijat ovat lähestulkoon kauhuissaan", äskettäin Brasiliasta palannut EDF:n Steve Schwartzman sanoo.
Brasilian Amazonia on maailman laajin jäljellä oleva trooppinen sademetsäalue. Viidennes maailman eläin- ja kasvilajeista elää Amazoniassa, joka tuottaa ihmisen tarpeisiin muun muassa puuta, kuituja, riistaa, kalaa, kumia, öljyjä ja geenejä.
Tarkkailijoiden mukaan yksi tärkeä suuryhtiöitä Amazoniaan vetävä kiihoke on alueella kasvava mahonki. "Mahonki on nyt maailmanmarkkinoiden kallein puulaji", kertoo Schwartzman arvioiden, että kuutio mahonkia maksaa tuhat dollaria.
"Kaakkois-Aasian metsien häviäminen on lisännyt painetta mahonkia kohtaan viime vuosina. Siksi Aasian metsäyhtiöt tulevat Amazoniaan", hän jatkaa.
Lähes puolet Brasiliassa kaadetusta mahonkipuusta menee vientiin. Vuonna 1993 Brasilia vei liki 200 000 kuutiota mahonkilautaa. Siitä 80 prosenttia myytiin Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.
Brasilian viranomaiset myöntävät, että he eivät kykene valvomaan trooppisen puutavaran vientiä Amazonian alueelta, ja että laittomat hakkuut ovat ryöstäytyneet käsistä, vaikka maan hallitus määräsi heinäkuussa kahden vuoden kiellon mahonkipuun hakkaamiselle.
Brasilian ympäristöjärjestöt painostavat hallitusta antamaan lain, joka kieltäisi mahongin hakkuut ja myynnin viideksi vuodeksi.
Asiantuntijoiden mukaan mahongin kysyntä on vain kiihtynyt sitä mukaa kuin Brasilian atlanttisia metsiä on hävitetty. Sen seurauksena Amazonian osuus Brasilian puuntuotannosta nousi 14 prosentista 70 prosenttiin jo aikavälillä 1976-89.
Brasilian avaruustutkimuslaitos julkisti äskettäin raportin, joka paljasti, että neljän viime vuoden aikana Amazonian metsätuhot ovat kiihtyneet 34 prosenttia. Laitos varoitti, että kehitys jatkuu samansuuntaisena, ellei käyttöön oteta luonnontaloudellisesti kestäviä hakkuumenetelmiä.
Hakkuut sekä vahingoittavat Amazoniassa eläviä alkuperäisyhteisöjä että köyhdyttävät luonnon geenivarantoja ja ajavat kasvilajeja sukupuuttoon, asiantuntijat varoittavat.
Brasilian maataloustutkimusyhtiön selvitysten nojalla näyttää siltä, että mahonki voi kadota koko Amazoniasta 30 vuoden kuluessa.
"Mahonkipuiden kaataminen uhkaa lajin omaa säilymistä, ja lisäksi jokainen metsässä kaadettu mahonkipuu vetää mukanaan nurin keskimäärin 27 muuta puuta", sanotaan yhtiön raportissa. Se vertaa mahongin tulevaisuutta ruusupuun ja bresiljapuun kohtaloon: molemmat ovat lähes kadonneet.
Maailman luonnon säätiö (WWF) on yhtynyt monien muiden järjestöjen huoleen Amazonian kohtalosta. Sen mukaan aasialaisyhtiöiden viimeaikaiset toimet muodostavat "suuren uhkan trooppisille sademetsille sekä niiden valtavalle monimuotoisuudelle ja tehtävälle ekosysteemissä." (Inter Press Service)
