Buenos Aires,, 03.07.95 (IPS) – Muuttuuko kansainvälinen adoptio, kun kauppaa kehitysavun kustannuksella suosiva ajattelutapa valtaa alaa? Seurauksena saattaa olla hämärämiesten roolin vahvistuminen. Kehitysmaitten lapsilla on joka tapauksessa runsaasti kysyntää rikkaissa maissa.
Argentiinassa aihe pomppasi otsikoihin äskettäin, kun entinen senaattori Ricardo Ivoscus julkisti tietoja Norjassa päämajaansa pitävästä välittäjästä. Vuosittain noin 300 kehitysmaitten lasta saa uuden kodin Norjassa rekisteröidyn säätiön Adopsjonsforumin järjestämänä.
Lapsia on välitetty Norjaan Argentiinastakin, jonka laki kieltää ulkomaiset adoptiot. Adopsjonsforum ei toimi enää Argentiinassa, mutta Ivoscuksen mukaan laiton vienti Saksaan ja Yhdysvaltoihin jatkuu.
Kehittyneitten maitten alhainen syntyvyys ylläpitää kiinnostusta adoptioon suurten lapsilaumojen kehitysmaista.
Argentiina on kolmannessa maailmassa poikkeuksellinen maa, koska syntyvyys on eurooppalaisella tasolla ja argentiinalaiset ovat itse innokkaita ryhtymään adoptiovanhemmiksi. Odotuslistalla on tällä hetkellä 6 000 lapsetonta pariskuntaa.
Lasten oikeuksia ajava tuomari Stella Maris Biocca arvioi, että vuosittain 1 200 argentiinalaislasta adoptoidaan salaisia kanavia pitkin. 500 heistä viedään ulkomaille.
Kansainvälistä adoptiota hoitavat yhteisöt toimivat 1993 hyväksytyn Haagin sopimuksen allekirjoittajamaiden valtuuttamina. Rikkaiden maiden edustajien mielestä
Aasian ja Latinalaisen Amerikan lapset ovat adoptiomarkkinoilla kysytympiä kuin afrikkalaiset. Mustaa maanosaa kavahdetaan uskoen, että aidsin ja köyhyyteen liittyvien sairauksien riski on siellä korkeampi kuin muualla kolmannessa maailmassa.
Useimmat Latinalaisen Amerikan maat ovat allekirjoittaneet Haagin sopimuksen. Argentiina haraa vastaan peläten, että liittyminen lisäisi kaupankäyntiä lasten kohtaloilla. Laittomuuksia, joissa lapsia järjestetään ulkomaisille pariskunnille, paljastuu kuukausittain. Muissa Latinalaisen Amerikan maissa tilanne on paljon pahempi.
Paine kasvoi harppauksellisesti 1992, jolloin Etelä-Korea sulki rajansa kansainväliseltä adoptiolta. Sitä ennen Yhdysvaltoihin adoptoitiin YK:n arvion mukaan 110 000 korealaislasta. Monen biologinen isä on yhdysvaltalainen sotilas.
Eräs järjestö hankki Yhdysvaltoihin yksistään Perusta puolessatoista vuodessa 4 000 adoptiolasta. Perussa järjestö kiellettiin 1993, kun osa lapsista paljastui siepatuiksi.
Yhdysvaltojen televiossa esitetään mainoksia, joiden mukaan saatavilla on "kaikenvärisiä ja -kokoisia" lapsia.
Myös teini-ikäiset kiinnostavat ihmiskaupan harjoittajia. Nuoria houkutellaan ensimmäiseen maailmaan lupaamalla heille mainetta ja onnea. Lopputuloksena on kuitenkin usein joutuminen seksiteollisuuden riistetyksi pelinappulaksi.
Äskettäin paljastui rikollisketju, joka toimitti nuoria argentiinalaisia ilotytöiksi Madridiin ja Bilbaoon.
Uhrit ovat yleensä köyhien kotien lapsia. Argentiinassa tähän tekevät poikkeuksen diktatuurivuosina 1976-83 "kadonneiden" vanhempien 217 lasta. Heistä 56 on adoptoitu sotilaiden tai sotilaiden tuttavien perheisiin.
Paraguayn ja Bolivian köyhät myyvät lapsiaan adoptiovanhemmille 10 000 – 15 000 markalla. Epätoivoinen äiti voi luopua jälkeläisestään tuhannella markalla.
Jotkut naiset synnyttävät tulevan adoptioäidin nimellä, millä kierretään adoptioon liittyviä rajoituksia ja paperisotaa. On lakimiehiä, jotka käyttävät hyväkseen lain- ja virkamiesten tuntemustaan ja järjestävät adoptioita omaksi hyödykseen.
On myös lakimiehiä, lääkäreitä ja yhteiskuntatieteilijöitä, jotka edesauttavat kansainvälistä adoptiota vauraisiin oloihin uskoen sen olevan köyhän perheen lapselle paras mahdollinen vaihtoehto.
Paraguayssa vastasyntyneitä myydään ulkomaisille pariskunnille, joille kuukauden oleskelu maassa riittää saamaan laillisesti väliaikaisen huoltajuuden. Monessa tapauksessa lapsi on ostettu vain kauppatavaraksi rikkaiden maiden siirtoelinmarkkinoille. (Inter Press Service)
