Rangoon,, 21.08.95 (IPS) – Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi on tällä hetkellä kaikkien huulilla Burman pääkaupungissa Rangoonissa. Hänestä puhuvat niin tien posken kuppiloissa teetään särpivät riksakuskit kuin kännyköihinsä pulisevat bisnesmiehetkin.
Kuukausi sen jälkeen, kun Burmaa hallitseva sotilasjuntta yllättäen vapautti Suu Kyin kotiarestista heinäkuussa, pääkaupunki kihisee muutoksen odotusta.
Muutaman vuoden takainen rauhannobelisti Suu Kyi on kehottanut kansaansa kärsivällisyyteen ja kutsunut junttaa aloittamaan vuoropuhelun kanssaan. Kaikkien mielessä kytevä kysymys "Milloin kenraalit suostuvat puhumaan" on kuitenkin yhä vastausta vailla.
"Emme ole laatineet mitään aikataulua keskusteluille, joihin olemme pyytäneet sotilasviranomaisia osallistumaan", Suu Kyi sanoo tyynesti. Hän haastattelun avarassa huoneessa kodissaan, joka toimi myös hänen vankilanaan kuuden viime vuoden ajan.
Suu Kyi kiirehtii kuitenkin lisäämään, että oppositio ei aio odottaa loputtomiin. Hän on varma, että Burman kenraalit tekevät kuten sotilasjohtajat kaikkialla maailmassa, ja suostuvat lopulta neuvottelupöytään.
Suu Kyin puolue Kansallinen liitto demokratian puolesta (NLD) tähtää neuvotteluilla todelliseen kansalliseen sovintoon ja Burman luotsaamiseen demokratian tielle.
Mutta vakuuttaako puhe politiikan moraalista kenraalit siitä, että heidän on luovuttava vallasta tai ainakin jaettava se demokraattisten voimien kanssa? "Puhe ei koskaan riitä. Me teemme NLD:ssä myös kovasti työtä tavoitteidemme eteen", Suu Kyi vastaa.
Hänen vapauttamisensa jälkeen NLD:n johtajat Rangoonista ja muualta maasta ovat kokoontuneet useaan otteeseen arvioimaan järjestönsä tilaa.
Juntta on ahdistellut NLD:tä kaikin tavoin siitä lähtien, kun puolue sai maanvyöryvoiton parlamenttivaaleissa 1990. Suu Kyin mukaan NLD on kuitenkin yhä "taistelukelpoinen" ja yhtenäisempi kuin koskaan.
Oppositiojohtaja on alkanut lähettää pieniä rahasummia vankilassa kidutukseen kuolleiden NLD:n aktivistien perheille. Yhä vankilassa oleville noin tuhannelle toisinajattelijalle on myös koetettu toimittaa välttämättömyystarvikkeita, mutta sotilasviranomaiset takavarikoivat paketit.
"Tarkoitus ei ole hoppuilla tarpeettomasti ja ajaa viranomaisia paniikkiin", Suu Kyi selittää. Hänen puolueessaan uskotaan, että juntta saadaan helpommin neuvottelupöytään, jos se havaitsee, että oppositio ei ole liikkeellä kostoaikeissa.
Kenraalit eivät ole toistaiseksi osoittaneet taipumisen merkkejä. Itse asiassa juntta on antanut Suu Kyin vapauttamisen jälkeen entistä tiukempia lausuntoja. Sen päivälehti, Myanmarin uusi valo, on jopa tehnyt pilkkaa opposition vuoropuheluhaaveista.
Juntan mukaan ainoa paikka Burman tulevaisuutta koskeville keskusteluille on kansalliskokous, jonka se on asettanut luonnostelemaan maalle uutta perustuslakia.
Kansalliskokous nimitettiin 1990, kun juntta oli hävinnyt vaalit ja kieltäytynyt luovuttamasta valtaa voittoisalle NLD:lle. Miltei kaikki puolueet on pakotettu osallistumaan kansalliskokoukseen, joka puolestaan hahmottelee sotilaille pysyvää roolia Burman politiikassa.
Suu Kyin mielestä kansalliskokous on pelkkä farssi ja sen toiminta olisi yksi toivotun vuoropuhelun aiheista.
"Ei ole olemassa armeijaa, jolla täytyy olla rooli politiikassa", Suu Kyi sanoo. Kun hänen isänsä Aung San perusti Burman armeijan taistelemaan maan itsenäisyyden puolesta, hän halusi siitä voiman, joka "ei hallitsisi kansaa, vaan palvelisi sitä".
Eräs Rangoonissa toimiva tarkkailija arvioi, että juntta vapautti Suu Kyin osin siksi, että se uskoi poliittisen tilanteen olevan täysin hallinnassaan. Johtopäätökseen vaikuttivat maassa toteutetut taloudelliset uudistukset ja eräiden vähemmistökansoja edustavien sissiliikkeiden suostuminen tulitaukoon.
Tarkkailija arvioi, että juntta suostuu neuvotteluihin Suu Kyin kanssa pikapuoliin, mutta vain kohentaakseen kuvaansa syyskuussa alkavassa YK:n vuotuisessa yleiskokouksessa.
Juntta ei ehkä kuitenkaan ole ottanut laskuissaan huomioon burmalaisten demokratian kaipuuta, joka sai uutta voimaa oppositiojohtajan vapauttamisesta. Toinen Suu Kyin asemaa vahvistava seikka on mahdollinen liittolaisuus etnisten sissijohtajien kanssa. Näiden siirtyminen demokratialiikkeen leiriin olisi vakava isku juntalle.
Jos juntta ei suostu puheväleihin opposition kanssa ennen lokakuuta, Burmassa voi tapahtua kansannousu. Kansalliskokouksen on näet määrä kokoontua silloin viimeistelemään perustuslakiluonnostaan. (Inter Press Service)
