Lontoo/Washington, 23.09.02 (IPS) – Noin 25 miljoonaa kahvinviljelijää on kehitysmaissa hätää kärsimässä, koska heille maksettu hinta on pudonnut alle tuotantokustannusten. Kehitysapujärjestö Oxfam kampanjoi tilanteen korjaamiseksi.
Oxfam painostaa kahvikauppaa hallitsevia suuryhtiöitä maksamaan tuottajille parempaa hintaa. Kampanjan pääkohteina ovat Kraft, Nestle, Sara Lee sekä Procter & Gamble, jotka ostavat yhdessä lähes puolet koko maailman kahvisadosta.
Raakakahvin hinta maailmanmarkkinoilla on romahtanut noin 1,10 dollariin (euroon) kilolta, kun saman määrän tuotantokustannukset arvioidaan keskimäärin 1,76 dollariksi.
Kehitysmaissa tuhannet kahvinviljelijät ovat joutuneet hylkäämään tilansa ja etsimään muuta työtä. Yksistään Keski-Amerikassa kahvintuotannosta on muutamassa vuodessa kadonnut 600 000 pysyvää tai tilapäistä työpaikkaa.
Eräillä kahvinviljelyalueilla Keski-Amerikassa ja Itä-Afrikassa lapset kärsivät aliravitsemuksesta, kertoo Amerikan Oxfamin raportti Köyhyys kahvikupissasi.
"Kahvikupillisessamme on nyt kitkerä jälkimaku", kahvikampanjaa Yhdysvalloissa vetävä Liam Brody sanoo.
Oxfam muistuttaa, että kahvikriisillä on kauaskantoiset vaikutukset kehitykseen yleensä. Viljelijöiden ohella konkurssiin ajautuvat paikalliset kahvikauppiaat, ja pankit menevät nurin, kun asiakkaat eivät kykene maksamaan velkojaan. Avuksi huudetaan hallituksia, joiden voimavarat ovat muutenkin heikot.
Oxfamin mukaan kahvikaupan tuotosta vain viisi prosenttia palaa pienviljelijöille. Suurilla kahviyhtiöillä sen sijaan pyyhkii hyvin. Esimerkiksi Sara Lee -yhtymä käärii kahvintuotannolla noin 17 prosentin vuotuiset voitot.
"Kun tuottajien saama hinta jää alle tuotantokustannusten, maailman köyhimpiin kuuluvat ihmiset pannaan yritysten voittojen maksumiehiksi", Oxfam kiteyttää.
Pääsyynä tilanteeseen on kahvintuotannon vahva kasvu. Brasiliassa on korjattu erittäin runsas kahvisato jo useina peräkkäisinä vuosina, ja samaan aikaan Vietnam on tullut uutena tulokkaana markkinoille. Kahvin tarjonta on kasvanut yli kaksi prosenttia vuodessa, mutta kysynnän kasvu on jäänyt lähemmäs yhtä prosenttia.
Talouden globalisaatio on vapauttanut myös kahvikaupan kaikesta sääntelystä, jolloin hinnat määräytyvät markkinatilanteen mukaan. Suuryhtiöt saattavat käyttää jopa 20:tä eri kahvilaatua sekoituksissaan, ja hinta ratkaisee usein valinnat.
"Yhtiöt tietävät, että niiden bisneksen ytimessä on valtavaa inhimillistä kärsimystä, mutta ne eivät tee mitään auttaakseen. On aika saada ne häpeämään ja muuttumaan", Oxfamin Lontoossa vaikuttava kampanjajohtaja Adrian Lovett sanoo.
Kampanjalla onkin jo saatu pientä tulosta. Käytyään useita viikkoja neuvotteluja Oxfamin kanssa Nestle ilmoitti hiljan, että se on valmis ryhtymään toimiin kahvipapujen hinnan alenemisen pysäyttämiseksi.
Nestle harkitsee paluuta samantapaiseen tuotantokiintiöjärjestelmään, jollainen luotiin 1962 estämään ylituotantoa ja pitämään hinnat vakaina. Sopimus kaatui 1989, kun Yhdysvallat vetäytyi siitä.
Muut kahvijätit eivät ole toistaiseksi lämmenneet ajatukselle tuotantokiintiöistä. Kraftin edustaja tarjoaa lääkkeeksi viljelijöiden ahdinkoon kahvin kysynnän vauhdittamista.
Kahvintuottajamaiden yhteisjärjestön (ICO) puheenjohtaja Nestor Osario luonnehtii tilannetta katastrofaaliseksi. Ylituotannon seurauksena kahvia makaa varastossa noin 40 miljoonaa säkillistä.
Osarion mukaan myös kuluttajat joutuvat kärsimään, sillä nykyhinnoilla tuottajat eivät juuri piittaa kahvinsa laadusta. Nyt markkinoille tulevan kahvin seassa on tavaraa, "jota ei tunnista kahviksi", hän sanoo.
ICO kehottaa tuottajia vetämään huonolaatuiset pavut markkinoilta, jotta ylitarjonta lakkaisi ja hinnat kääntyisivät nousuun.
Oxfam kannattaa ajatusta. Se laskee, että tuhoamalla viisi miljoonaa 60 kilon säkillistä kahvia vuodessa saataisiin hintoja hilattua viidenneksen ylöspäin. Operaation kustannukset olisivat 140 miljoonaa euroa, ja ne Oxfam osoittaisi rikkaiden maiden maksettaviksi.
Järjestö pyrkii myös valistamaan kahvinystäviä alan epäoikeudenmukaisuuksista. Kuluttajia kannustetaan painostamaan kahviyhtiöitä, jotta nämä maksaisivat viljelijöille kunnon hinnan. Esimerkiksi kelpaavat kauppiaat ja kuluttajat, jotka suosivat Reilun kaupan merkillä varustettua kahvia.
(Inter Press Service)
