Bamenda, Kamerun,, 22.01.96 (IPS) – Pa Mukom on hauraalta näyttävä yli 70-vuotias kamerunilaismies, mutta hän tekee yhä täyttä työpäivää pelloillaan. Illan tullen hän istahtaa nauttimaan paistettua banaania palmuviinin kera ympärillään lastenlasten leikeistä kantautuva iloinen mekastus.
Maanviljelyä koskeva kysymys saa Pa Mukomin heti valpastumaan. "Tule itse katsomaan", hän sanoo ja tarttuu kysyjää kädestä.
Hän esittelee innokkaasti talon takana sijaitsevat maissi- ja hirssivarastonsa sekä kahden härkänsä suojan. "Mitä muuta tarvitsisin ollakseni onnellinen. Vaimoltani ei koskaan puutu palmuöljyä ruuanlaitosta, ja rahat riittävät lasten koulumaksuihin."
Pa Mukom on ylpeä mies, ja muiden kyläläisten mielestä hänellä on siihen syytäkin. "Tämä vanha mies on pellollaan joka aamu ennen muita, eikä kukaan korjaa parempia satoja kuin hän. Hän on hyvin rikas mies", tietää samassa Bafutin alueen kylässä asuva naapuri Niba Suh.
Pa Mukom paljastaa menestyksensä salaisuuden: hän on ollut alusta asti mukana Bafutin kyläyhteisöprojektissa (BVCP). Kamerunin hallitus käynnisti hankkeen 14 vuotta sitten Euroopan kehitysrahaston taloudellisella ja teknisellä tuella.
Joka aamu Pa Mukom ja hänen vaimonsa Anasthasia piiskaavat härät pellolle, jossa he uurastavat myöhään iltapäivään. Kotiin palatessa Pa Mukom tuo polttopuuta ja Anasthasia syötävää perheelle.
Härät eivät ole perinteisesti osallistuneet maanviljelyyn länsiafrikkalaisessa Kamerunissa; ensimmäiset juhdat tulivat Bafutiin kymmenen vuotta sitten. Monet talonpojat suhtautuivat aluksi eläimiin epäluuloisesti ja pitäytyivät vanhoihin kuokkiinsa. Pa Mukom oivalsi juhtien ansiot heti ja sai peltonsa tuottamaan entistä paremmin.
Nyt härkiä on Bafutissa jo 150 viljelijällä, ja he ovat maksaneet eläimet peltojensa kasvaneella tuotolla. Uranuurtaja Pa Mukomista on vähin erin tullut epävirallinen maatalousneuvoja.
Kamerunin hallituksen kaikki kehityshankkeet eivät ole menestyneet yhtä hyvin kuin BVCP, sillä niistä on puuttunut "inhimillinen tekijä", sanoo hankkeen johtaja Jackson Mancho. BVCP:n pääperiaatteena on hänen mukaansa maaseudun ongelmien ratkaiseminen asukkaiden esittämällä tavalla. Kyläläiset osallistuvat hankkeisiin kaikissa vaiheissa suunnittelusta lähtien.
"Ennen kuin teemme mitään, keskustelemme asukkaiden kanssa ja jos he sanovat ei, hylkäämme ajatuksen. Onneksemme näiden ihmisten asenne on hyvin yhteisöllinen."
Bafutin alueella on 52 kylää ja niissä asukkaita noin 50 000. Koko seudun perinteisen hallitsijan, Bafutin fonin, siunaus on ollut olennaisen tärkeä myös kehityshankkeiden onnistumiselle.
Seudun 52 kylää muodostavat kahdeksan hallinnollista yksikköä, joissa päätösvaltaa käyttää asukkaiden yleiskokous. Sen valitsema hallitus toimii välittäjänä yhteisön ja kehitysprojektin kesken. Yleinen kokous pidetään joka kolmas kuukausi ja hallitus kokoontuu kerran kuussa arvioimaan hankkeiden edistymistä.
BVCP on 14 vuoden aikana rakentanut 72 kilometriä teitä, 16 koulua ja 25 vesihuoltojärjestelmää. Lisäksi se on käynnistänyt keinokastelun avulla tapahtuvan riisinviljelyn ja useita muita hankkeita.
Kyläläisten osanotto ja vastuuntunto halutaan varmistaa sillä, että heidän edellytetään kustantavan 25 prosenttia esimerkiksi siltojen, terveysasemien tai koulujen rakentamisesta ja 12 prosenttia tiehankkeista.
Parhaillaan on menossa erään koulun laajennus, jonka kustannukset ovat noin 150 000 markkaa. Asukkaat ovat toimittaneet siitä peräti puolet: osan rahana ja loput rakennustarvikkeina.
Hankkeisiin tarvittavat rahat kerätään joko veroina kaikilta kylän aikuisilta miehiltä tai niin, että koko kylä tekee talkootyötä. Pinnaajat joutuvat perinteiseen kyläoikeuteen rangaistaviksi.
Bafutin asukkaiden yhteiset ponnistukset ovat lumonneet kaikki seudulla käyneet vieraat YK:n työntekijöistä Kamerunin hallituksen ministereihin.
"Näiden ihmisten ei tarvinnut odottaa lama-aikaa tajutakseen, että heidän on otettava kohtalonsa omiin käsiinsä. Juuri niin hallitus kehottaa kaikkia kamerunilaisia tekemään nyt. Valtion varat ovat vähissä eikä se pysty tarjoamaan sosiaalisia peruspalveluita asukkaille", selittää maatalousministeri Augustin Frederick Kodock.
BVCP:n esimerkkiä yritetään nyt jäljitellä kolmella muulla alueella Keski- ja Etelämaakunnassa. "BVCP on osoittanut, että kehitysapu voi olla hyvin tehokasta, kun se kanavoidaan suoraan ruohonjuurille ja vältetään pullonkaulat", vakuuttaa Euroopan kehitysrahaston koordinaattori Amungwa Fonteh. (Inter Press Service)
