Belgrad,, 29.01.96 (IPS) – Pitkä jono murheellisia ihmisiä kerääntyy päivittäin belgradilaisen ihmisoikeusjärjestön ovelle. He ovat Kroatian Krajinasta paenneita serbejä, jotka haluavat palata kotiin.
Nämä ihmiset jättivät kotiseutunsa viime elokuussa, kun Kroatian armeija aloitti operaatio Myrskyn ja hyökkäsi Krajinaan. Alue oli julistautunut Serbian tuella Krajinan serbitasavallaksi 1991, kun Kroatia irroittautui Jugoslaviasta. Elokuussa Kroatia valtasi Krajinan takaisin ja noin 250 000 alueella asunutta serbiä lähti pakomatkalle, joka vei useimmat Serbiaan.
Nyt monet heistä seisovat kärsivällisesti jonossa Belgradissa toimivan Helsinki-komitean toimiston edessä saadakseen täyttää kaavakkeen ja anoa lupaa palata kotiin. Helsinki-komitea on ainoa elin, joka piittaa näiden ihmisten ahdingosta.
Krajinan serbien toiveet kotiinpaluusta virisivät sen jälkeen, kun Kroatia taipui kansainvälisen painostuksen alla muuttamaan lakia, joka oli asettanut 60 päivän aikarajan krajinalaisten oikeudelle vaatia omaisuuttaan takaisin.
Tammikuun lopulla Kroatian parlamentti hyväksyi uuden lain, jonka mukaan vaatimuksia omaisuudesta voidaan esittää, "kun tarvittavista järjestelyistä on sovittu Kroatian tasavallan ja Jugoslavian liittotasavallan kesken".
Tarkkailijoiden mukaan diplomaattisuhteiden solmiminen Zagrebin ja Belgradin välillä ei voi olla enää kaukana, kun Daytonin rauhansopimus on allekirjoitettu ja Kroatian ulkoministeri Mate Granic on tehnyt moneen vuoteen ensimmäisen vierailun Belgradiin.
Krajinan serbit haluavat palata kotiin, koska Serbialla ei ole heille mitään tarjottavaa.
Serbian pakolaisvaltuutettu Buba Morina haluaisi pakolaisten palaavan "askel askeleelta". Samaa mieltä on Serbian hallitus, joka ei halua Bosnian ja Kroatian pakolaisten jäävän alueelleen nyt, kun rauha on tehty.
"Belgrad lietsoi Krajinan serbit kapinaan ja nyt se pesee kätensä kaikesta", on yleinen käsitys Krajinan pakolaisten keskuudessa.
Serbian Helsinki-komitea kertoo, että yli 20 000 ihmistä on jo ilmaissut halunsa palata Kroatiaan. Heistä 52 prosenttia suostuisi palaamaan ilman ehtoja, 35 prosenttia lähtisi tietyillä ehdoilla (muun muassa Kroatian hyväksymä armahduslaki) ja 13 prosenttia vaatii vain korvausta Krajinaan jääneestä omaisuudestaan.
"Minua kohdellaan täällä erittäin huonosti. 'Sinun olisi pitänyt jäädä ja taistella Krajinan puolesta', ihmiset sanovat. Minä haluan palata oman maani kukkuloille, vaikka taloni olisi poltettu maan tasalle", eräs 47-vuotias krajinalaismies kirjoitti Helsinki-komitean kaavakkeeseen.
"Tiedän, että taloni on poltettu, mutta haluan silti mennä takaisin. En voi elää täällä. Jos olisin tiennyt tämän, olisin jäänyt kotiin, vaikka minut olisi yritetty tappaa", kirjoittaa toinen 68-vuotias mies.
"Minulla on Kninissä kolmikerroksinen talo, jossa on kolme 450 neliön asuntoa, ja oma autokorjaamo pohjakerroksessa. Haluan mennä takaisin, tehdä työtä ja maksaa kaiken, mitä Kroatian laki edellyttää", kirjoittaa kolmas mies.
Pakolaisista 43 prosenttia sanoo pettyneensä kohteluun, jota he ovat Serbiassa saaneet. Useimmat ovat perillä siitä, että Krajina on ryöstetty ja poltettu tuhkaksi heidän pakonsa jälkeen. Heidän mielessään kangastelevat kuitenkin kotiseudun viinitarhat, vihreät niityt ja metsäiset kukkulat.
YK:ta Belgradissa edustavan Susan Manuelin mukaan Krajinan serbien tukikohtana toimineella Kninin alueella ei ole jäljellä kuin tuhatkunta serbiä. He ovat enimmäkseen vanhuksia. Kroaatit ovat tuhonneet ja ryöstäneet 73 prosenttia Kninin alueen taloista serbien lähdettyä.
"Kroatian serbit ovat menettäneet poliittisen ja tilastollisen merkityksensä", sanoo Zarko Puhovski Kroatian Helsinki-komiteasta. Hän arvioi riippumattoman Nasa Borba -lehden haastattelussa, että Kroatian armeijan "operaatio Myrsky oli Kroatian serbiongelmaan eräänlainen lopullinen ratkaisu – ruma ja häpeällinen."
Ennen vuoden 1991 sotaa Kroatiassa asui 600 000 serbiä. Jäljellä on korkeintaan 150 000, ja he asuvat pääasiassa suurissa kaupungeissa.
Puhovskin mukaan Kroatia aikoo muuttaa perustuslakiaan pikapuoliin. Muutoksia tulee kohtiin, jotka takaavat vähemmistöille tietyt oikeudet, sillä 4,2 miljoonan asukkaan Kroatiassa ei enää ole mainittavaa serbivähemmistöä.
"Serbien osuus Kroatian väestöstä on laskenut mitättömän pieneksi, mikä vahvistetaan vielä tänä vuonna järjestettävässä väestönlaskennassa. Sen jälkeen muutetaan vähemmistöjen oikeuksia koskevat perustuslain kohdat", Puhovski ennustaa.
"En voi kuvitella Kroatiaa ilman serbejä. Kroatiasta tulee etnisesti puhdas valtio, ellei se salli serbiensä palata takaisin", päivittelee Zagrebin yliopiston sosiologian professori Svetozar Livada, joka on itse serbi.
"Tietenkään en tarkoita, että kaikki tulisi ottaa takaisin, vaan ne tavalliset ihmiset, jotka eivät ole tehneet rikoksia. Johto toimi heidän nimissään ja ajoi maan katastrofiin", hän täsmentää. (Inter Press Service)
