Kigali,, 24.04.95 (IPS) – Sisällissodan runteleman Ruandan ruokatilanne on vielä toistaiseksi vaikea, mutta sen kohentumisesta on toiveita kesäkuussa, jolloin päästään korjaamaan lupaavalta näyttävää satoa.
YK-järjestöt ennustavat, että Ruanda pystyy tänä vuonna tuottamaan 500 000 tonnia ruokaa. Maa tarvitsee silti ulkopuolista ruoka-apua 150 000 tonnia, jotta ulkomailta palaaville pakolaisille ja maan sisällä pakosalle joutuneille voidaan turvata ravinto.
On vaikea kuvitella Ruandan maatalouden olevan muussa tilassa kuin lamassa. Tämän Keski-Afrikan valtion väestö väheni seitsemäsosalla viime vuoden julmuuksissa, joissa vallan jakamista vastustavat äärihuhut yllyttivät kannattajansa tutsien kimppuun. Väkivaltaisuuksissa kuoli miljoonaan nouseva ihmisjoukko ja kaksi miljoonaa pakeni maasta.
YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja Maailman ruokaohjelma WFP ovat laatineet arvion Ruandan maatalouden tilasta. Sen mukaan viljelty pinta-ala kutistui viime vuonna huomattavasti, koska syys-marraskuulle ajoittuneella kylvökaudella väkeä oli paikalla paljon tavallista vähemmän.
Lisäksi monet ajoissa kotiin palanneet viljelijät havaitsivat siemenviljansa ja työkalunsa kadonneiksi. Ruandan tärkeimmän ruokakasvin, banaanin, viljelmät ovat yhä hylättyjä. FAO jakoi ruandalaisille siemeniä ja työkaluja, jotta viljaa ja papuja saatiin kylvetyksi. Se esti maataloustuotannon täydellisen romahtamisen.
Vuonna 1992 maatalous tuotti 41 prosenttia Ruandan kansantuotteesta. Ala oli kuitenkin vaikeuksissa jo ennen sisällissotaa. Äärimmäisen tiheä asutus kiihdytti eroosiota pienen ja vuoristoisen maan tarkkaan pengerretyillä rinteillä.
Ruandan henkeä kohden lasketun kansantuotteen kasvu ei ole pysynyt tahdissa väestönkasvun kanssa vuoden 1984 jälkeen. Maa kärsi 1980-luvun lopulla vakavasta ruokapulasta, joka johti nälänhätään vuosikymmenen vaihteessa. Syynä oli varsinkin maan eteläosia koetellut ankara kuivuus.
Lähes kaksi kolmasosaa Ruandan maatiloista on alle hehtaarin laajuisia ja monet niistä on vielä jaettu osiin. Keskivertoperheen elättämiseen tarvitaan kuitenkin hehtaarin verran maata, sanoo WFP:n Francesco Del Re.
Ruandan tärkein vientikasvi, kahvi, on selvinnyt viime vuoden myllerryksestä melko hyvin, koska pensaat pärjäävät vähällä huolenpidolla, Del Re kertoo.
Hänen mukaansa ongelma on siinä, että kahvia ei pystytyä jalostamaan, koska varkaat ovat vieneet laitteet, eikä papujen kuljettamiseenkaan ole kalustoa. Toistaiseksi ei ole selvää aikooko Ruandan uusi laajapohjainen hallitus ottaa edeltäjänsä tavoin kahvikaupan hoitoonsa.
Teen tuotanto on todella huonoissa kantimissa. Maan pohjoisosissa sijaitsevat teeplantaasit ja jalostuslaitokset kärsivät pahoin edellisestä sisällissodasta, jota käytiin alueella vuosina 1990-93. Siinä olivat vastakkain Ruandan silloinen hutuheimon johtama hallitus ja tutsivoittoinen sissiliike Ruandan isänmaallinen rintama (RPF).
Laadukkaan teen kasvatus vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja lehdet pitää kerätä ja jalostaa samana päivänä. Tee tuotti 32 prosenttia Ruandan vientituloista 1992.
Ruandassa on meneillään syvältäkäypä väestörakenteen muutos. Tutsien kostoa pelkäävät hutut eivät uskalla palata kotiin pakolaisleireistä Zairesta ja Tansaniasta. Sen sijaan pitkään Ugandassa ja Burundissa pakoilleita tutseja on palannut kotiin jo 600 000.
Nyt kotiutuvat tutsit tai heidän vanhempansa pakenivat Ruandasta jo 1960-luvun alussa. He uskaltavat palata vasta nyt, kun tutseilla on jälleen vahva asema maan johdossa. YK-järjestöjen mukaan palaajien määrä voi kohota miljoonaan vuoden loppuun mennessä.
Monet Buymban seudulle Koillis-Ruandaan asettuvista tutseista ovat karjankasvattajia. He ovat tuoneet mukanaan uusia ongelmia: ennen sotaa Ruandassa oli karjaa 560 000 päätä, mitä pidettiin laitumien sietokyvyn kannalta liian suurena määränä. Nyt eläimiä on yli 750 000.
"Liikalaiduntaminen köyhdyttää maan ja Ruandaan on tullut uusia karjatauteja", valittaa FAO:n eläinlääkäri Mariko Ousman.
Ruandan nykyhallitus on päättänyt sulkea maan lounaisosissa sijaitsevat pakolaisleirit, joihin on majoittunut noin 250 000 RFP:n tieltä viime vuonna paennutta hutua. Vastahakoiset hutut aiotaan palauttaa kotiseudulleen pikapuoliin.
Samaan aikaan pakolaisia on alkanut pikku hiljaa tihkua takaisin myös rajojen takaa. Monet tulivat ehtiäkseen pelloille helmi-maaliskuun kylvökaudella.
Välttääkseen maariidat hallitus ilmoitti, että hylätyille tilolle asettuneet valtaajat saavat pitää tämän kauden sadon. (Inter Press Service) (*) Juttu on kirjoitettu ennen hutujen joukkomurhaa, joka paljastui Kibehon pakolaisleirissä 23.4.
