Panama,, 24.04.95 (IPS) – Monet panamalaiset ovat alkaneet toivoa, että yhdysvaltalaiset joukot, jotka ovat maassa suojelemassa Panaman kanavaa, pysyisivät siellä yli sovitun ajan eli vuoden 1999 jälkeenkin. Kuna-intiaaneihin pelko epävarmasta tulevaisuudesta ei kuitenkaan ole iskenyt.
Keski-Amerikassa sijaitsevan Panaman suurinta alkuperäiskansaa edustavat kunat suorastaan odottavat amerikkalaisten lähtöä, johon he ovat valmistautuneet jo useiden vuosien ajan.
Panaman kanavavyöhykkeellä työskentelevät noin 5 000 kunaa ovat muutaman viime vuoden aikana panneet palkkansa säästöön. Varoista on kertynyt yli miljoonan dollarin 4,3 miljoonan markan) rahasto, jonka odotetaan paisuvan kolmeen miljoonaan dollariin vuoteen 1999 mennessä. Silloin Yhdysvaltain on määrä luovuttaa Atlanttia ja Tyyntämerta yhdistävä kanava sekä kahdeksan kilometrin levyinen kanavavyöhyke Panamalle.
Kunat aikovat sijoittaa säästönsä uusien työpaikkojen luomiseen niiden tilalle, jotka häviävät, kun Yhdysvaltain tukikohdat Panamassa suljetaan. Intiaanit aikovat keskittyä erityisesti ekoturismin kehittämiseen.
"On vielä liian varhaista sanoa, toimiiko suunnitelma, mutta se on ensimmäinen vakava yritys etsiä vaihtoehtoja Yhdysvaltain läsnäololle", arvioi Raul Leis Panaman yhteiskuntatutkimuksen keskuksesta.
"Jos muut panamalaiset olisivat ottaneet samanlaisen asenteen, heidän ei nyt tarvitsisi keskittyä toivomaan, että amerikkalaiset jäävät maahan", hän jatkaa. Leisin mielestä kunat, joita valkoiset panamalaiset ovat aina katsoneet alaspäin, antavat nyt oivan oppitunnin valtaväestölle.
Huudettuaan vuosikymmenien ajan iskulausetta "Jenkit menkää kotiin", panamalaiset ovat vaihtaneet säveltä. Vuonna 1992 tehty kysely paljasti, että 70 prosenttia panamalaisista toivoi yhdysvaltalaisten joukkojen jäävän kanavavyöhykkeelle. Syyksi sanottiin pelko työttömyyden kasvusta ja siitä, että Panama menettää 800 miljoonan dollarin (noin 3,5 mrd. mk) vuositulot.
Monet panamalaiset uskovat amerikkalaisten lähdön merkitsevän loppua dollaritaloudelle ja alkua syvälle talouskriisille.
Sosiologi Bolivar Francon mielestä kyseessä on tyypillinen itsenäisyyden pelko. "Sitä voi verrata tilanteeseen, jossa kaikkien vihaama opettaja on lähdössä ja äkkiä kukaan ei usko pystyvänsä elämään ilman häntä."
Panamalaisten itsenäistymiskriisiin liittyy myös kasvava huoli kanavavyöhykkeen tulevaisuudesta. Jos itse kanavaa ei lasketa, alueella on maata, rakennuksia ja laitteita noin 20 miljardin dollarin (86 mrd. mk) arvosta.
"Hallituksemme ei kykene hoitamaan edes perusasioita kuten viemäreiden rakentamista tai teiden kunnossapitoa. Miten se pystyisi huolehtimaan kanavasta?" ihmettelee pääkaupunkilainen taksinkuljettaja.
Panaman presidentti Eduardo Balladares on kuitenkin vakaasti sillä kannalla, että vuonna 1903 Yhdysvalloille vuokrattu kanava on aika ottaa Panaman hallintaan.
Monet näkevät suurimpana haasteena sen, miten estetään kanavan siirtyminen ilmaisena lahjana pienelle panamalaisten eliitille, joka tyytyisi korjaamaan tulot taskuihinsa ja jättäisi alueen kehittämisen sikseen. (Inter Press Service)
