Oaxaca, Meksiko,, 29.05.95 (IPS) – Naiset loistavissa päähuiveissaan ja kukkamekoissaan kauppaavat paistettuja heinäsirkkoja ja käsityöläismies esittelee puisia veistoksiaan Oaxacan kaupungin sunnuntaimarkkinoilla.
Perinteinen vaihtokauppa on yhä yleistä, ja tarjoukset tehdään zapoteekkien kielellä. Se on yksi eteläisessä Meksikossa sijaitsevan Oaxacan osavaltion 14 intiaanikielestä.
Yhdysvaltojen puolella, Los Angelesin Mid-Wilshiressä oaxacalaisten siirtolaisten yhteisön johtaja Lucas Cruz Fentanes valmistelee tietokonekeskuksen perustamista: "Internet auttaisi meitä pitämään entistä paremmin yhteyttä kotiseudun väkeen."
Pitääkseen Oaxacan alkuperäiskulttuurit hengissä myös siirtolaisuuden oloissa Cruz kumppaneineen on perustanut järjestön, jonka nimenä on Oaxacan intiaanien kahden valtion rintama (Fiob).
Oaxacan kahden suurimman intiaanikansan, zapoteekkien ja miksteekkien, vuonna 1991 perustamaan järjestöön tulivat viime vuonna mukaan alueen muutkin kansat.
Oaxacan intiaanit ovat aina vastustaneet sulautumista muun Meksikon kulttuuriin. Yhtä kansaa – miksteekkejä – edes espanjalaiset eivät koskaan onnistuneet alistamaan. Köyhyys ja loppuun kaluttu maa ovat kuitenkin jo vuosikymmenien ajan pakottaneet oaxacalaiset työn etsintään Yhdysvaltoihin.
"Me olemme kaikkein huonoimmin kohdeltuja siirtolaisia, koska puhumme omaa kieltämme, joka ei ole edes espanjaa", sanoo Fiobin johtajiin Kaliforniassa kuuluva Rufino Dominguez.
Cruz arvioi, että 60-70 prosenttia Kalifornian San Joaquinin laakson maataloustyöläisistä tulee Oaxacasta. Monet palaavat kotiin sadonkorjuukausien välissä.
Ne, jotka pysyvät Yhdysvalloissa, lähettävät jatkuvasti rahaa kotiin koulujen rakentamiseen ja muihin kylän tarpeisiin.
Fiob, jäsenten suussa Frente, toimii neljällä alueella: puolustaa siirtotyöläisten oikeuksia, edistää kestävää taloudellista kehitystä, rakentaa yleishyödyllisiä kohteita kuten vesijohtoja, teitä ja kouluja ja vaalii kansallisia kieliä ja kulttuureja.
Kaliforniassa Frenten jäsenet ovat järjestäneet mielenosoituksia ja muita tempauksia parempien palkkojen ja siirtotyöläisten sosiaalisten oikeuksien puolesta.
Tequio on talkootyötä, joka on yhä moraalinen velvollisuus monissa vuoristokylissä. Työkykyisten kyläläisten on tehtävä yksi päivä viikossa yleishyödyllisiä askareita kuten osallistuttava koulujen tai kastelukanavien rakentamiseen. Velvoitteen voi suorittaa myös palkkaamalla jonkun muuan hoitamaan talkoot puolestaan.
Eräät oaxacalaisyhteisöt jatkavat talkooperinnettä Yhdysvalloissa ja lähettävät rahat kotikylään.
"Siksi kylät ovat hyvässä kunnossa. Koska kaikki tekevät työtä, heillä on myös samat oikeudet eikä kukaan voi hyötyä yhteisön kustannuksella muita enemmän. Jos tällainen hallinto vallitsisi muissakin osavaltioissa, Meksiko olisi tyystin erilainen paikka. Tequio on todellista demokratiaa", Cruz selittää.
Intiaanikylissä myös kunnallisten virkamiesten työ katsotaan talkootyöksi eikä heille makseta palkkaa. Cruzin mukaan virkamiesten täytyy elää sukulaistensa tuella.
Oaxacan eteläisessä naapuriosavaltiossa Chiapasissa maya-intiaanit nousivat viime vuonna aseelliseen kapinaan vaatien kohennusta kurjiin elinoloihinsa. Frenten johtajien mukaan vastaavaa tuskin tapahtuu Oaxacassa, koska maanomistus ja poliittinen valta eivät ole yhtä harvoissa käsissä eikä osavaltion hallitus sorra intiaaneja niin kuin Chiapasissa.
Oaxacassa vietetään kesällä guelaguetza-festivaalia. Sana on zapoteekkia ja merkitsee, että jokainen on valmis antamaan ystävilleen omaisuutensa odottamatta vastapalvelusta.
Cruz ja kumppanit järjestävät tänä vuonna guelaguetzan myös Los Angelesin arviolta 120 000 oaxacalaiselle. Lisäksi he keräävät varoja keskukselle, jossa opetettaisiin Oaxacan intiaanikieliä ja perinteisiä tansseja, musiikkia ja luontaislääkintää. Yhdysvaltalaiset tukijat ovat lahjoittaneet ryhmälle kuusi tietokonetta ja sähköpostiyhteydet.
Meksikon peson romahdus viime joulukuussa ja sitä seuranneet taloudelliset vaikeudet ovat lisänneet asukkaiden paineita pyrkiä pohjoisrajan yli. Oaxacastakin lähtee nyt talopoikien ohella koulutettua väkeä ja yrittäjiä.
Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue Nafta ei Fiobin kahviosuuskunnan johtajan Noel Sanchez Sarmienton mukaan auta meksikolaisia pienyrittäjiä. "Nafta hyödyttää taloudellisesti vahvoja. Pientuottajat eivät selviä, ne joutuvat amerikkalaisten sijoittajien kitaan", hän sanoo.
Vapaata kauppaa puolustava Yhdysvallat sulkee kuitenkin oviaan ihmisiltä. Rajavartijat pysäyttävät yhä useampia meksikolaisia, ja Kalifornian osavaltio on säätänyt lain, joka epää laittomilta siirtolaisilta ja näiden perheiltä kaikki sosiaalipalvelut.
Sanchez nauraa ajatukselle, että meksikolaiset pyrkivät rajan yli sosiaaliturvan takia. "Mene kysymään kyläläisiltä, mitä ovat sosiaalipalvelut. He eivät tiedä. He eivät edes tiedä, mikä on Los Angeles tai San Francisco, heille se on vain el Norte (pohjoinen)." (Inter Press Service)
