Bujumbura, 19.11.01 (IPS) – Marraskuun alussa työnsä aloittanut Burundin väliaikainen hallitus on valtavan haasteen edessä. Se aikoo selvittää ja rangaista etniset veriteot, joihin hutut ja tutsit ovat syyllistyneet viime vuosikymmenten aikana.
Väliaikaisen hallituksen perustaminen kuuluu osana rauhansopimukseen, jonka on määrä päättää kahdeksan vuotta jatkunut sisällissota. Sen ehdoista sovittiin Tansanian Arushassa elokuussa.
Rauhansopimus edellyttää, että Burundiin perustetaan kansallinen totuus- ja sovintokomissio sekä YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin, kuten naapurimaassa Ruandassakin on tehty.
Burundin uudessa hallituksessa on mukana 17 puoluetta, ja sille on kaavailtu kolmivuotista toimikautta.
Aiemmat yritykset jakaa valta Burundissa enemmistönä olevien hutujen ja tutsivähemmistön kesken ovat saaneet verisen lopun, kun tutsien hallitsema armeija on puuttunut peliin.
Vaikka tutseja on vain 14 prosenttia Burundin seitsemästä miljoonasta asukkaasta, poliittinen valta ja asevoimat ovat olleet heidän käsissään aina maan itsenäistymisestä 1962 lähtien.
Vuonna 1972 yli 100 000 ihmistä kuoli, kun armeija tukahdutti hutujen aloittaman kapinan. Siten pyyhkäistiin olemattomiin kokonainen koulutettujen hutujen sukupolvi, ja samalla turvattiin tutsien vallan jatkuminen.
Kun Melchior Ndandaye valittiin ensimmäisenä hutuna Burundin presidentiksi 1993, armeija hyökkäsi presidentinpalatsiin ja murhasi hänet. Hutujohtajat järjestivät kostoksi tutsien joukkomurhia, jotka armeija puolestaan kosti hutuille. Noin 50 000 ihmistä sai surmansa.
Nyt Burundin uudelle hallitukselle on annettu puoli vuotta aikaa panna pystyyn totuus- ja sovintokomissio.
"Burundilaisten on saatava tietää, ketkä olivat päätekijöinä vuoden 1972 ja 1993 katastrofeissa. Muuten kyräily jatkuu, eikä luottamuksellista yhteistyöhenkeä synny", Burundin tilannetta seuraava eteläafrikkalainen tutkija Jan van Eck kommentoi.
Burundilaista ihmisoikeusjärjestöä (Iteka) edustava Louis Marie Nindorera kuitenkin pelkää, että puoli vuotta on liian lyhyt aika totuuskomission perustamiseen. Hän muistuttaa, että hallitus ei ole vielä edes sopinut tulitauosta kahden tärkeimmän hutujen kapinallisryhmän kanssa. Taistelut ovat itse asiassa kiihtyneet uuden hallituksen tultua valtaan.
"Ensin on saatava aikaan tulitauko, jos totuuskomission halutaan toimivan tehokkaasti", Nindorera painottaa. Muuten ihmiset ovat hänen mukaansa liian peloissaan.
"Miten kukaan voi esiintyä todistajana, jos ne jotka tappoivat aiemmin tappavat yhä? Jos murhaajat ovat vapaana, ihmiset eivät voi tietää, mitä huomenna tapahtuu", hän selittää.
Todistajille on järjestettävä takuut siitä, että heitä suojellaan, eikä se ole nykytilanteessa mahdollista, Nindorera sanoo.
Pelkkä tulitaukokaan ei hänen mielestään riitä, vaan on saatava aikaan luottamuksen ilmapiiri. Muuten totuuskomissiosta uhkaa tulla pelkkä propagandan ja koston välikappale.
Nindorera pitää Burundin uusia yksityisiä radioasemia tärkeinä prosessissa, jossa poliittinen kahinointi koetetaan muuntaa yhteistyöksi. Burundissa toimii nyt seitsemän radioasemaa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. "Meillä ei ole sanomalehtiä, ihmiset kuuntelevat radiota", hän muistuttaa.
Nindoreran mielestä radiot voivat patistaa sekä hallitusta että tavallisia kansalaisia hylkäämään vanhat kaavamaiset ajatustapansa ja miettimään uusia ratkaisuja.
Studio Ijambo (viisaat sanat) -niminen asema on tarttunut toimeen vuoropuhelun synnyttämiseksi tavallisten ihmisten kesken.
Sankarit-nimisessä ohjelmassa esitellään yksittäisiä hutuja ja tutseja, jotka ovat toimineet kiperissä tilanteissa kaavasta poikkeavalla tavalla, Studio Ijambon toimittaja ja tuottaja Aloys Niyoyita kertoo.
"Otetaan esimerkiksi hutuenemmistöinen asuinalue, jolla tutseja tapettiin etnisen puhdistuksen aikana, tai päinvastoin. Tiedämme, että aina löytyy tutsi tai hutu, joka pelasti jonkun vihollisryhmään kuuluneen. Ojennamme näille ihmisille mikrofonin ja pyydämme heitä kertomaan tarinansa", Niyoyita selittää.
Burundilaisten toiveet kohdistuvat nyt siihen, että hutukapinalliset saadaan suostutelluiksi tulitaukoon. Burundin rauhanneuvottelujen päävälittäjä, Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela onkin ilmoittanut, että kapinalliset ovat lupautuneet neuvottelemaan hallituksen kanssa.
Näiden neuvottelujen välittäjiksi on nimitetty Etelä-Afrikan varapresidentti Jacob Zuma ja Gabonin presidentti Omar Bongo.
